häntäpiiluu

Ingrian

Etymology

From häntä (“tail”) +‎ piiluu (“vertebra”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhæntæˌpiːˌluː/, [ˈhæntəˌpiːˌɫuː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhæntæˌpiːˌluː/, [ˈhænd̥æˌpiːˌɫuː]
• Rhymes: -uː
• Hyphenation: hän‧tä‧pii‧luu

Noun

häntäpiiluu

1. tailbone, coccyx

Declension

Declension of häntäpiiluu (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	häntäpiiluu	häntäpiiluut
genitive	häntäpiiluun	häntäpiiluijen
partitive	häntäpiiluuta	häntäpiiluita
illative	häntäpiiluuhu	häntäpiiluihe
inessive	häntäpiiluus	häntäpiiluis
elative	häntäpiiluust	häntäpiiluist
allative	häntäpiiluulle	häntäpiiluille
adessive	häntäpiiluul	häntäpiiluil
ablative	häntäpiiluult	häntäpiiluilt
translative	häntäpiiluuks	häntäpiiluiks
essive	häntäpiiluunna, häntäpiiluun	häntäpiiluinna, häntäpiiluin
exessive1)	häntäpiiluunt	häntäpiiluint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• V. A. Tetjurev (1937) N. J. Molotsova, transl., Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 73