hätkähtäminen

Finnish

Etymology

hätkähtää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhætkæhtæminen/, [ˈhæt̪k̟æhˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): hät‧käh‧tä‧mi‧nen

Noun

hätkähtäminen

1. verbal noun of hätkähtää
   1. startling, twitching

Declension

Inflection of hätkähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		hätkähtäminen	hätkähtämiset
genitive		hätkähtämisen	hätkähtämisten hätkähtämisien
partitive		hätkähtämistä	hätkähtämisiä
illative		hätkähtämiseen	hätkähtämisiin
		singular	plural
nominative		hätkähtäminen	hätkähtämiset
accusative	nom.	hätkähtäminen	hätkähtämiset
	gen.	hätkähtämisen
genitive		hätkähtämisen	hätkähtämisten hätkähtämisien
partitive		hätkähtämistä	hätkähtämisiä
inessive		hätkähtämisessä	hätkähtämisissä
elative		hätkähtämisestä	hätkähtämisistä
illative		hätkähtämiseen	hätkähtämisiin
adessive		hätkähtämisellä	hätkähtämisillä
ablative		hätkähtämiseltä	hätkähtämisiltä
allative		hätkähtämiselle	hätkähtämisille
essive		hätkähtämisenä	hätkähtämisinä
translative		hätkähtämiseksi	hätkähtämisiksi
abessive		hätkähtämisettä	hätkähtämisittä
instructive		—	hätkähtämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hätkähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hätkähtämiseni hätkähtämiseni accusative nom. hätkähtämiseni hätkähtämiseni gen. hätkähtämiseni genitive hätkähtämiseni hätkähtämisteni hätkähtämisieni partitive hätkähtämistäni hätkähtämisiäni inessive hätkähtämisessäni hätkähtämisissäni elative hätkähtämisestäni hätkähtämisistäni illative hätkähtämiseeni hätkähtämisiini adessive hätkähtämiselläni hätkähtämisilläni ablative hätkähtämiseltäni hätkähtämisiltäni allative hätkähtämiselleni hätkähtämisilleni essive hätkähtämisenäni hätkähtämisinäni translative hätkähtämisekseni hätkähtämisikseni abessive hätkähtämisettäni hätkähtämisittäni instructive — — comitative — hätkähtämisineni second-person singular possessor singular plural nominative hätkähtämisesi hätkähtämisesi accusative nom. hätkähtämisesi hätkähtämisesi gen. hätkähtämisesi genitive hätkähtämisesi hätkähtämistesi hätkähtämisiesi partitive hätkähtämistäsi hätkähtämisiäsi inessive hätkähtämisessäsi hätkähtämisissäsi elative hätkähtämisestäsi hätkähtämisistäsi illative hätkähtämiseesi hätkähtämisiisi adessive hätkähtämiselläsi hätkähtämisilläsi ablative hätkähtämiseltäsi hätkähtämisiltäsi allative hätkähtämisellesi hätkähtämisillesi essive hätkähtämisenäsi hätkähtämisinäsi translative hätkähtämiseksesi hätkähtämisiksesi abessive hätkähtämisettäsi hätkähtämisittäsi instructive — — comitative — hätkähtämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative hätkähtämisemme hätkähtämisemme accusative nom. hätkähtämisemme hätkähtämisemme gen. hätkähtämisemme genitive hätkähtämisemme hätkähtämistemme hätkähtämisiemme partitive hätkähtämistämme hätkähtämisiämme inessive hätkähtämisessämme hätkähtämisissämme elative hätkähtämisestämme hätkähtämisistämme illative hätkähtämiseemme hätkähtämisiimme adessive hätkähtämisellämme hätkähtämisillämme ablative hätkähtämiseltämme hätkähtämisiltämme allative hätkähtämisellemme hätkähtämisillemme essive hätkähtämisenämme hätkähtämisinämme translative hätkähtämiseksemme hätkähtämisiksemme abessive hätkähtämisettämme hätkähtämisittämme instructive — — comitative — hätkähtämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative hätkähtämisenne hätkähtämisenne accusative nom. hätkähtämisenne hätkähtämisenne gen. hätkähtämisenne genitive hätkähtämisenne hätkähtämistenne hätkähtämisienne partitive hätkähtämistänne hätkähtämisiänne inessive hätkähtämisessänne hätkähtämisissänne elative hätkähtämisestänne hätkähtämisistänne illative hätkähtämiseenne hätkähtämisiinne adessive hätkähtämisellänne hätkähtämisillänne ablative hätkähtämiseltänne hätkähtämisiltänne allative hätkähtämisellenne hätkähtämisillenne essive hätkähtämisenänne hätkähtämisinänne translative hätkähtämiseksenne hätkähtämisiksenne abessive hätkähtämisettänne hätkähtämisittänne instructive — — comitative — hätkähtämisinenne third-person possessor singular plural nominative hätkähtämisensä hätkähtämisensä accusative nom. hätkähtämisensä hätkähtämisensä gen. hätkähtämisensä genitive hätkähtämisensä hätkähtämistensä hätkähtämisiensä partitive hätkähtämistään hätkähtämistänsä hätkähtämisiään hätkähtämisiänsä inessive hätkähtämisessään hätkähtämisessänsä hätkähtämisissään hätkähtämisissänsä elative hätkähtämisestään hätkähtämisestänsä hätkähtämisistään hätkähtämisistänsä illative hätkähtämiseensä hätkähtämisiinsä adessive hätkähtämisellään hätkähtämisellänsä hätkähtämisillään hätkähtämisillänsä ablative hätkähtämiseltään hätkähtämiseltänsä hätkähtämisiltään hätkähtämisiltänsä allative hätkähtämiselleen hätkähtämisellensä hätkähtämisilleen hätkähtämisillensä essive hätkähtämisenään hätkähtämisenänsä hätkähtämisinään hätkähtämisinänsä translative hätkähtämisekseen hätkähtämiseksensä hätkähtämisikseen hätkähtämisiksensä abessive hätkähtämisettään hätkähtämisettänsä hätkähtämisittään hätkähtämisittänsä instructive — — comitative — hätkähtämisineen hätkähtämisinensä