harhailla

Finnish

Etymology

From harha +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrhɑi̯lːɑˣ/, [ˈhɑ̝rhɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrhɑilːɑ
• Syllabification^(key): har‧hail‧la

Verb

harhailla

1. (intransitive) To wander, stray, roam, drift.

Conjugation

Inflection of harhailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhailen	en harhaile	1st sing.	olen harhaillut	en ole harhaillut
2nd sing.		harhailet	et harhaile	2nd sing.	olet harhaillut	et ole harhaillut
3rd sing.		harhailee	ei harhaile	3rd sing.	on harhaillut	ei ole harhaillut
1st plur.		harhailemme	emme harhaile	1st plur.	olemme harhailleet	emme ole harhailleet
2nd plur.		harhailette	ette harhaile	2nd plur.	olette harhailleet	ette ole harhailleet
3rd plur.		harhailevat	eivät harhaile	3rd plur.	ovat harhailleet	eivät ole harhailleet
passive		harhaillaan	ei harhailla	passive	on harhailtu	ei ole harhailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhailin	en harhaillut	1st sing.	olin harhaillut	en ollut harhaillut
2nd sing.		harhailit	et harhaillut	2nd sing.	olit harhaillut	et ollut harhaillut
3rd sing.		harhaili	ei harhaillut	3rd sing.	oli harhaillut	ei ollut harhaillut
1st plur.		harhailimme	emme harhailleet	1st plur.	olimme harhailleet	emme olleet harhailleet
2nd plur.		harhailitte	ette harhailleet	2nd plur.	olitte harhailleet	ette olleet harhailleet
3rd plur.		harhailivat	eivät harhailleet	3rd plur.	olivat harhailleet	eivät olleet harhailleet
passive		harhailtiin	ei harhailtu	passive	oli harhailtu	ei ollut harhailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhailisin	en harhailisi	1st sing.	olisin harhaillut	en olisi harhaillut
2nd sing.		harhailisit	et harhailisi	2nd sing.	olisit harhaillut	et olisi harhaillut
3rd sing.		harhailisi	ei harhailisi	3rd sing.	olisi harhaillut	ei olisi harhaillut
1st plur.		harhailisimme	emme harhailisi	1st plur.	olisimme harhailleet	emme olisi harhailleet
2nd plur.		harhailisitte	ette harhailisi	2nd plur.	olisitte harhailleet	ette olisi harhailleet
3rd plur.		harhailisivat	eivät harhailisi	3rd plur.	olisivat harhailleet	eivät olisi harhailleet
passive		harhailtaisiin	ei harhailtaisi	passive	olisi harhailtu	ei olisi harhailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harhaile	älä harhaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harhailkoon	älköön harhailko	3rd sing.	olkoon harhaillut	älköön olko harhaillut
1st plur.		harhailkaamme	älkäämme harhailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		harhailkaa	älkää harhailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harhailkoot	älkööt harhailko	3rd plur.	olkoot harhailleet	älkööt olko harhailleet
passive		harhailtakoon	älköön harhailtako	passive	olkoon harhailtu	älköön olko harhailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harhaillen	en harhaille	1st sing.	lienen harhaillut	en liene harhaillut
2nd sing.		harhaillet	et harhaille	2nd sing.	lienet harhaillut	et liene harhaillut
3rd sing.		harhaillee	ei harhaille	3rd sing.	lienee harhaillut	ei liene harhaillut
1st plur.		harhaillemme	emme harhaille	1st plur.	lienemme harhailleet	emme liene harhailleet
2nd plur.		harhaillette	ette harhaille	2nd plur.	lienette harhailleet	ette liene harhailleet
3rd plur.		harhaillevat	eivät harhaille	3rd plur.	lienevät harhailleet	eivät liene harhailleet
passive		harhailtaneen	ei harhailtane	passive	lienee harhailtu	ei liene harhailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harhailla		present	harhaileva	harhailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhaillakseni harhaillaksemme 2nd harhaillaksesi harhaillaksenne 3rd harhaillakseen harhaillaksensa		past	harhaillut	harhailtu
2nd	inessive2	harhaillessa	harhailtaessa	agent3	harhailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhaillessani harhaillessamme 2nd harhaillessasi harhaillessanne 3rd harhaillessaan harhaillessansa		negative	harhailematon
	instructive	harhaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	harhailemassa	—
	elative	harhailemasta	—
	illative	harhailemaan	—
	adessive	harhailemalla	—
	abessive	harhailematta	—
	instructive	harhaileman	harhailtaman
4th4	verbal noun	harhaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harhailemaisillani harhailemaisillamme 2nd harhailemaisillasi harhailemaisillanne 3rd harhailemaisillaan harhailemaisillansa

Derived terms

• harhaileva
• harhailija
• harhailu

 

Further reading

• “harhailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02