harhautus

Finnish

Etymology

harhauttaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrhɑu̯tus/, [ˈhɑ̝rhɑ̝u̯t̪us̠]
• Rhymes: -ɑrhɑutus
• Syllabification^(key): har‧hau‧tus

Noun

harhautus

1. diversion (tactic used to draw attention away from the real threat or action)
2. diversion (act of diverting)
3. red herring (a falsified or intentionally misleading clue)
4. bluff (an act of bluffing)
5. trick (an act designed to trick)
6. delusion (an act of deceiving the judgment of another person)
7. (ball games) dummy, feint
8. (ice hockey) deke
9. (chess) decoy

Declension

Inflection of harhautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		harhautus	harhautukset
genitive		harhautuksen	harhautusten harhautuksien
partitive		harhautusta	harhautuksia
illative		harhautukseen	harhautuksiin
		singular	plural
nominative		harhautus	harhautukset
accusative	nom.	harhautus	harhautukset
	gen.	harhautuksen
genitive		harhautuksen	harhautusten harhautuksien
partitive		harhautusta	harhautuksia
inessive		harhautuksessa	harhautuksissa
elative		harhautuksesta	harhautuksista
illative		harhautukseen	harhautuksiin
adessive		harhautuksella	harhautuksilla
ablative		harhautukselta	harhautuksilta
allative		harhautukselle	harhautuksille
essive		harhautuksena	harhautuksina
translative		harhautukseksi	harhautuksiksi
abessive		harhautuksetta	harhautuksitta
instructive		—	harhautuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of harhautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative harhautukseni harhautukseni accusative nom. harhautukseni harhautukseni gen. harhautukseni genitive harhautukseni harhautusteni harhautuksieni partitive harhautustani harhautuksiani inessive harhautuksessani harhautuksissani elative harhautuksestani harhautuksistani illative harhautukseeni harhautuksiini adessive harhautuksellani harhautuksillani ablative harhautukseltani harhautuksiltani allative harhautukselleni harhautuksilleni essive harhautuksenani harhautuksinani translative harhautuksekseni harhautuksikseni abessive harhautuksettani harhautuksittani instructive — — comitative — harhautuksineni second-person singular possessor singular plural nominative harhautuksesi harhautuksesi accusative nom. harhautuksesi harhautuksesi gen. harhautuksesi genitive harhautuksesi harhautustesi harhautuksiesi partitive harhautustasi harhautuksiasi inessive harhautuksessasi harhautuksissasi elative harhautuksestasi harhautuksistasi illative harhautukseesi harhautuksiisi adessive harhautuksellasi harhautuksillasi ablative harhautukseltasi harhautuksiltasi allative harhautuksellesi harhautuksillesi essive harhautuksenasi harhautuksinasi translative harhautukseksesi harhautuksiksesi abessive harhautuksettasi harhautuksittasi instructive — — comitative — harhautuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative harhautuksemme harhautuksemme accusative nom. harhautuksemme harhautuksemme gen. harhautuksemme genitive harhautuksemme harhautustemme harhautuksiemme partitive harhautustamme harhautuksiamme inessive harhautuksessamme harhautuksissamme elative harhautuksestamme harhautuksistamme illative harhautukseemme harhautuksiimme adessive harhautuksellamme harhautuksillamme ablative harhautukseltamme harhautuksiltamme allative harhautuksellemme harhautuksillemme essive harhautuksenamme harhautuksinamme translative harhautukseksemme harhautuksiksemme abessive harhautuksettamme harhautuksittamme instructive — — comitative — harhautuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative harhautuksenne harhautuksenne accusative nom. harhautuksenne harhautuksenne gen. harhautuksenne genitive harhautuksenne harhautustenne harhautuksienne partitive harhautustanne harhautuksianne inessive harhautuksessanne harhautuksissanne elative harhautuksestanne harhautuksistanne illative harhautukseenne harhautuksiinne adessive harhautuksellanne harhautuksillanne ablative harhautukseltanne harhautuksiltanne allative harhautuksellenne harhautuksillenne essive harhautuksenanne harhautuksinanne translative harhautukseksenne harhautuksiksenne abessive harhautuksettanne harhautuksittanne instructive — — comitative — harhautuksinenne third-person possessor singular plural nominative harhautuksensa harhautuksensa accusative nom. harhautuksensa harhautuksensa gen. harhautuksensa genitive harhautuksensa harhautustensa harhautuksiensa partitive harhautustaan harhautustansa harhautuksiaan harhautuksiansa inessive harhautuksessaan harhautuksessansa harhautuksissaan harhautuksissansa elative harhautuksestaan harhautuksestansa harhautuksistaan harhautuksistansa illative harhautukseensa harhautuksiinsa adessive harhautuksellaan harhautuksellansa harhautuksillaan harhautuksillansa ablative harhautukseltaan harhautukseltansa harhautuksiltaan harhautuksiltansa allative harhautukselleen harhautuksellensa harhautuksilleen harhautuksillensa essive harhautuksenaan harhautuksenansa harhautuksinaan harhautuksinansa translative harhautuksekseen harhautukseksensa harhautuksikseen harhautuksiksensa abessive harhautuksettaan harhautuksettansa harhautuksittaan harhautuksittansa instructive — — comitative — harhautuksineen harhautuksinensa

Further reading

• “harhautus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02