hetkauttaa

Finnish

Etymology

hetka- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhetkɑutːɑːˣ/, [ˈhe̞t̪kɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): het‧ka‧ut‧taa

Verb

hetkauttaa

1. (transitive, usually atelic) to jerk
2. (transitive, usually atelic) to shock

Conjugation

Inflection of hetkauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hetkautan	en hetkauta	1st sing.	olen hetkauttanut	en ole hetkauttanut
2nd sing.		hetkautat	et hetkauta	2nd sing.	olet hetkauttanut	et ole hetkauttanut
3rd sing.		hetkauttaa	ei hetkauta	3rd sing.	on hetkauttanut	ei ole hetkauttanut
1st plur.		hetkautamme	emme hetkauta	1st plur.	olemme hetkauttaneet	emme ole hetkauttaneet
2nd plur.		hetkautatte	ette hetkauta	2nd plur.	olette hetkauttaneet	ette ole hetkauttaneet
3rd plur.		hetkauttavat	eivät hetkauta	3rd plur.	ovat hetkauttaneet	eivät ole hetkauttaneet
passive		hetkautetaan	ei hetkauteta	passive	on hetkautettu	ei ole hetkautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hetkautin	en hetkauttanut	1st sing.	olin hetkauttanut	en ollut hetkauttanut
2nd sing.		hetkautit	et hetkauttanut	2nd sing.	olit hetkauttanut	et ollut hetkauttanut
3rd sing.		hetkautti	ei hetkauttanut	3rd sing.	oli hetkauttanut	ei ollut hetkauttanut
1st plur.		hetkautimme	emme hetkauttaneet	1st plur.	olimme hetkauttaneet	emme olleet hetkauttaneet
2nd plur.		hetkautitte	ette hetkauttaneet	2nd plur.	olitte hetkauttaneet	ette olleet hetkauttaneet
3rd plur.		hetkauttivat	eivät hetkauttaneet	3rd plur.	olivat hetkauttaneet	eivät olleet hetkauttaneet
passive		hetkautettiin	ei hetkautettu	passive	oli hetkautettu	ei ollut hetkautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hetkauttaisin	en hetkauttaisi	1st sing.	olisin hetkauttanut	en olisi hetkauttanut
2nd sing.		hetkauttaisit	et hetkauttaisi	2nd sing.	olisit hetkauttanut	et olisi hetkauttanut
3rd sing.		hetkauttaisi	ei hetkauttaisi	3rd sing.	olisi hetkauttanut	ei olisi hetkauttanut
1st plur.		hetkauttaisimme	emme hetkauttaisi	1st plur.	olisimme hetkauttaneet	emme olisi hetkauttaneet
2nd plur.		hetkauttaisitte	ette hetkauttaisi	2nd plur.	olisitte hetkauttaneet	ette olisi hetkauttaneet
3rd plur.		hetkauttaisivat	eivät hetkauttaisi	3rd plur.	olisivat hetkauttaneet	eivät olisi hetkauttaneet
passive		hetkautettaisiin	ei hetkautettaisi	passive	olisi hetkautettu	ei olisi hetkautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hetkauta	älä hetkauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hetkauttakoon	älköön hetkauttako	3rd sing.	olkoon hetkauttanut	älköön olko hetkauttanut
1st plur.		hetkauttakaamme	älkäämme hetkauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hetkauttakaa	älkää hetkauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hetkauttakoot	älkööt hetkauttako	3rd plur.	olkoot hetkauttaneet	älkööt olko hetkauttaneet
passive		hetkautettakoon	älköön hetkautettako	passive	olkoon hetkautettu	älköön olko hetkautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hetkauttanen	en hetkauttane	1st sing.	lienen hetkauttanut	en liene hetkauttanut
2nd sing.		hetkauttanet	et hetkauttane	2nd sing.	lienet hetkauttanut	et liene hetkauttanut
3rd sing.		hetkauttanee	ei hetkauttane	3rd sing.	lienee hetkauttanut	ei liene hetkauttanut
1st plur.		hetkauttanemme	emme hetkauttane	1st plur.	lienemme hetkauttaneet	emme liene hetkauttaneet
2nd plur.		hetkauttanette	ette hetkauttane	2nd plur.	lienette hetkauttaneet	ette liene hetkauttaneet
3rd plur.		hetkauttanevat	eivät hetkauttane	3rd plur.	lienevät hetkauttaneet	eivät liene hetkauttaneet
passive		hetkautettaneen	ei hetkautettane	passive	lienee hetkautettu	ei liene hetkautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hetkauttaa		present	hetkauttava	hetkautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hetkauttaakseni hetkauttaaksemme 2nd hetkauttaaksesi hetkauttaaksenne 3rd hetkauttaakseen hetkauttaaksensa		past	hetkauttanut	hetkautettu
2nd	inessive2	hetkauttaessa	hetkautettaessa	agent3	hetkauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hetkauttaessani hetkauttaessamme 2nd hetkauttaessasi hetkauttaessanne 3rd hetkauttaessaan hetkauttaessansa		negative	hetkauttamaton
	instructive	hetkauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form hetkauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hetkauttamassa	—
	elative	hetkauttamasta	—
	illative	hetkauttamaan	—
	adessive	hetkauttamalla	—
	abessive	hetkauttamatta	—
	instructive	hetkauttaman	hetkautettaman
4th4	verbal noun	hetkauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hetkauttamaisillani hetkauttamaisillamme 2nd hetkauttamaisillasi hetkauttamaisillanne 3rd hetkauttamaisillaan hetkauttamaisillansa

Further reading

• “hetkauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02