himota

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhimotɑˣ/, [ˈhimo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -imotɑ
• Syllabification^(key): hi‧mo‧ta

Etymology 1

himo- +‎ -ta.

Verb

himota

1. Alternative form of himoita

Conjugation

Inflection of himota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		himoan	en himoa	1st sing.	olen himonnut	en ole himonnut
2nd sing.		himoat	et himoa	2nd sing.	olet himonnut	et ole himonnut
3rd sing.		himoaa	ei himoa	3rd sing.	on himonnut	ei ole himonnut
1st plur.		himoamme	emme himoa	1st plur.	olemme himonneet	emme ole himonneet
2nd plur.		himoatte	ette himoa	2nd plur.	olette himonneet	ette ole himonneet
3rd plur.		himoavat	eivät himoa	3rd plur.	ovat himonneet	eivät ole himonneet
passive		himotaan	ei himota	passive	on himottu	ei ole himottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		himosin	en himonnut	1st sing.	olin himonnut	en ollut himonnut
2nd sing.		himosit	et himonnut	2nd sing.	olit himonnut	et ollut himonnut
3rd sing.		himosi	ei himonnut	3rd sing.	oli himonnut	ei ollut himonnut
1st plur.		himosimme	emme himonneet	1st plur.	olimme himonneet	emme olleet himonneet
2nd plur.		himositte	ette himonneet	2nd plur.	olitte himonneet	ette olleet himonneet
3rd plur.		himosivat	eivät himonneet	3rd plur.	olivat himonneet	eivät olleet himonneet
passive		himottiin	ei himottu	passive	oli himottu	ei ollut himottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		himoaisin himoisin	en himoaisi en himoisi	1st sing.	olisin himonnut	en olisi himonnut
2nd sing.		himoaisit himoisit	et himoaisi et himoisi	2nd sing.	olisit himonnut	et olisi himonnut
3rd sing.		himoaisi himoisi	ei himoaisi ei himoisi	3rd sing.	olisi himonnut	ei olisi himonnut
1st plur.		himoaisimme himoisimme	emme himoaisi emme himoisi	1st plur.	olisimme himonneet	emme olisi himonneet
2nd plur.		himoaisitte himoisitte	ette himoaisi ette himoisi	2nd plur.	olisitte himonneet	ette olisi himonneet
3rd plur.		himoaisivat himoisivat	eivät himoaisi eivät himoisi	3rd plur.	olisivat himonneet	eivät olisi himonneet
passive		himottaisiin	ei himottaisi	passive	olisi himottu	ei olisi himottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		himoa	älä himoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		himotkoon	älköön himotko	3rd sing.	olkoon himonnut	älköön olko himonnut
1st plur.		himotkaamme	älkäämme himotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		himotkaa	älkää himotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		himotkoot	älkööt himotko	3rd plur.	olkoot himonneet	älkööt olko himonneet
passive		himottakoon	älköön himottako	passive	olkoon himottu	älköön olko himottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		himonnen	en himonne	1st sing.	lienen himonnut	en liene himonnut
2nd sing.		himonnet	et himonne	2nd sing.	lienet himonnut	et liene himonnut
3rd sing.		himonnee	ei himonne	3rd sing.	lienee himonnut	ei liene himonnut
1st plur.		himonnemme	emme himonne	1st plur.	lienemme himonneet	emme liene himonneet
2nd plur.		himonnette	ette himonne	2nd plur.	lienette himonneet	ette liene himonneet
3rd plur.		himonnevat	eivät himonne	3rd plur.	lienevät himonneet	eivät liene himonneet
passive		himottaneen	ei himottane	passive	lienee himottu	ei liene himottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		himota		present	himoava	himottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st himotakseni himotaksemme 2nd himotaksesi himotaksenne 3rd himotakseen himotaksensa		past	himonnut	himottu
2nd	inessive2	himotessa	himottaessa	agent3	himoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st himotessani himotessamme 2nd himotessasi himotessanne 3rd himotessaan himotessansa		negative	himoamaton
	instructive	himoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	himoamassa	—
	elative	himoamasta	—
	illative	himoamaan	—
	adessive	himoamalla	—
	abessive	himoamatta	—
	instructive	himoaman	himottaman
4th4	verbal noun	himoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st himoamaisillani himoamaisillamme 2nd himoamaisillasi himoamaisillanne 3rd himoamaisillaan himoamaisillansa

Further reading

• “himota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

himota

1. inflection of himottaa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• mahtoi