houkuttelu

FinnishEdit

EtymologyEdit

houkutella +‎ -u

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈhou̯kutːelu/, [ˈho̞u̯kut̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification: hou‧kut‧te‧lu

NounEdit

houkuttelu

  1. tempting, enticement, inducement

DeclensionEdit

Inflection of houkuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative houkuttelu houkuttelut
genitive houkuttelun houkuttelujen
houkutteluiden
houkutteluitten
partitive houkuttelua houkutteluja
houkutteluita
illative houkutteluun houkutteluihin
singular plural
nominative houkuttelu houkuttelut
accusative nom. houkuttelu houkuttelut
gen. houkuttelun
genitive houkuttelun houkuttelujen
houkutteluiden
houkutteluitten
partitive houkuttelua houkutteluja
houkutteluita
inessive houkuttelussa houkutteluissa
elative houkuttelusta houkutteluista
illative houkutteluun houkutteluihin
adessive houkuttelulla houkutteluilla
ablative houkuttelulta houkutteluilta
allative houkuttelulle houkutteluille
essive houkutteluna houkutteluina
translative houkutteluksi houkutteluiksi
instructive houkutteluin
abessive houkuttelutta houkutteluitta
comitative houkutteluineen
Possessive forms of houkuttelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person houkutteluni houkuttelumme
2nd person houkuttelusi houkuttelunne
3rd person houkuttelunsa