hujauttaa

Finnish

Etymology

huja- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhujɑutːɑːˣ/, [ˈhujɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): hu‧ja‧ut‧taa

Verb

hujauttaa

1. (transitive, usually atelic) to slash, to slap
2. (intransitive) to zip, zoom (move quickly, rapidly, suddenly)

Conjugation

Inflection of hujauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujautan	en hujauta	1st sing.	olen hujauttanut	en ole hujauttanut
2nd sing.		hujautat	et hujauta	2nd sing.	olet hujauttanut	et ole hujauttanut
3rd sing.		hujauttaa	ei hujauta	3rd sing.	on hujauttanut	ei ole hujauttanut
1st plur.		hujautamme	emme hujauta	1st plur.	olemme hujauttaneet	emme ole hujauttaneet
2nd plur.		hujautatte	ette hujauta	2nd plur.	olette hujauttaneet	ette ole hujauttaneet
3rd plur.		hujauttavat	eivät hujauta	3rd plur.	ovat hujauttaneet	eivät ole hujauttaneet
passive		hujautetaan	ei hujauteta	passive	on hujautettu	ei ole hujautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujautin	en hujauttanut	1st sing.	olin hujauttanut	en ollut hujauttanut
2nd sing.		hujautit	et hujauttanut	2nd sing.	olit hujauttanut	et ollut hujauttanut
3rd sing.		hujautti	ei hujauttanut	3rd sing.	oli hujauttanut	ei ollut hujauttanut
1st plur.		hujautimme	emme hujauttaneet	1st plur.	olimme hujauttaneet	emme olleet hujauttaneet
2nd plur.		hujautitte	ette hujauttaneet	2nd plur.	olitte hujauttaneet	ette olleet hujauttaneet
3rd plur.		hujauttivat	eivät hujauttaneet	3rd plur.	olivat hujauttaneet	eivät olleet hujauttaneet
passive		hujautettiin	ei hujautettu	passive	oli hujautettu	ei ollut hujautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujauttaisin	en hujauttaisi	1st sing.	olisin hujauttanut	en olisi hujauttanut
2nd sing.		hujauttaisit	et hujauttaisi	2nd sing.	olisit hujauttanut	et olisi hujauttanut
3rd sing.		hujauttaisi	ei hujauttaisi	3rd sing.	olisi hujauttanut	ei olisi hujauttanut
1st plur.		hujauttaisimme	emme hujauttaisi	1st plur.	olisimme hujauttaneet	emme olisi hujauttaneet
2nd plur.		hujauttaisitte	ette hujauttaisi	2nd plur.	olisitte hujauttaneet	ette olisi hujauttaneet
3rd plur.		hujauttaisivat	eivät hujauttaisi	3rd plur.	olisivat hujauttaneet	eivät olisi hujauttaneet
passive		hujautettaisiin	ei hujautettaisi	passive	olisi hujautettu	ei olisi hujautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hujauta	älä hujauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hujauttakoon	älköön hujauttako	3rd sing.	olkoon hujauttanut	älköön olko hujauttanut
1st plur.		hujauttakaamme	älkäämme hujauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hujauttakaa	älkää hujauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hujauttakoot	älkööt hujauttako	3rd plur.	olkoot hujauttaneet	älkööt olko hujauttaneet
passive		hujautettakoon	älköön hujautettako	passive	olkoon hujautettu	älköön olko hujautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujauttanen	en hujauttane	1st sing.	lienen hujauttanut	en liene hujauttanut
2nd sing.		hujauttanet	et hujauttane	2nd sing.	lienet hujauttanut	et liene hujauttanut
3rd sing.		hujauttanee	ei hujauttane	3rd sing.	lienee hujauttanut	ei liene hujauttanut
1st plur.		hujauttanemme	emme hujauttane	1st plur.	lienemme hujauttaneet	emme liene hujauttaneet
2nd plur.		hujauttanette	ette hujauttane	2nd plur.	lienette hujauttaneet	ette liene hujauttaneet
3rd plur.		hujauttanevat	eivät hujauttane	3rd plur.	lienevät hujauttaneet	eivät liene hujauttaneet
passive		hujautettaneen	ei hujautettane	passive	lienee hujautettu	ei liene hujautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hujauttaa		present	hujauttava	hujautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujauttaakseni hujauttaaksemme 2nd hujauttaaksesi hujauttaaksenne 3rd hujauttaakseen hujauttaaksensa		past	hujauttanut	hujautettu
2nd	inessive2	hujauttaessa	hujautettaessa	agent3	hujauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujauttaessani hujauttaessamme 2nd hujauttaessasi hujauttaessanne 3rd hujauttaessaan hujauttaessansa		negative	hujauttamaton
	instructive	hujauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form hujauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hujauttamassa	—
	elative	hujauttamasta	—
	illative	hujauttamaan	—
	adessive	hujauttamalla	—
	abessive	hujauttamatta	—
	instructive	hujauttaman	hujautettaman
4th4	verbal noun	hujauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujauttamaisillani hujauttamaisillamme 2nd hujauttamaisillasi hujauttamaisillanne 3rd hujauttamaisillaan hujauttamaisillansa

Further reading

• “hujauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02