hujeltaa

Finnish

Etymology 1

huja- +‎ -eltaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhujeltɑːˣ/, [ˈhuje̞l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ujeltɑː
• Syllabification^(key): hu‧jel‧taa

Verb

hujeltaa

1. (intransitive) to dash, to zoom

Conjugation

Inflection of hujeltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujellan	en hujella	1st sing.	olen hujeltanut	en ole hujeltanut
2nd sing.		hujellat	et hujella	2nd sing.	olet hujeltanut	et ole hujeltanut
3rd sing.		hujeltaa	ei hujella	3rd sing.	on hujeltanut	ei ole hujeltanut
1st plur.		hujellamme	emme hujella	1st plur.	olemme hujeltaneet	emme ole hujeltaneet
2nd plur.		hujellatte	ette hujella	2nd plur.	olette hujeltaneet	ette ole hujeltaneet
3rd plur.		hujeltavat	eivät hujella	3rd plur.	ovat hujeltaneet	eivät ole hujeltaneet
passive		hujelletaan	ei hujelleta	passive	on hujellettu	ei ole hujellettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujelsin	en hujeltanut	1st sing.	olin hujeltanut	en ollut hujeltanut
2nd sing.		hujelsit	et hujeltanut	2nd sing.	olit hujeltanut	et ollut hujeltanut
3rd sing.		hujelsi	ei hujeltanut	3rd sing.	oli hujeltanut	ei ollut hujeltanut
1st plur.		hujelsimme	emme hujeltaneet	1st plur.	olimme hujeltaneet	emme olleet hujeltaneet
2nd plur.		hujelsitte	ette hujeltaneet	2nd plur.	olitte hujeltaneet	ette olleet hujeltaneet
3rd plur.		hujelsivat	eivät hujeltaneet	3rd plur.	olivat hujeltaneet	eivät olleet hujeltaneet
passive		hujellettiin	ei hujellettu	passive	oli hujellettu	ei ollut hujellettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujeltaisin	en hujeltaisi	1st sing.	olisin hujeltanut	en olisi hujeltanut
2nd sing.		hujeltaisit	et hujeltaisi	2nd sing.	olisit hujeltanut	et olisi hujeltanut
3rd sing.		hujeltaisi	ei hujeltaisi	3rd sing.	olisi hujeltanut	ei olisi hujeltanut
1st plur.		hujeltaisimme	emme hujeltaisi	1st plur.	olisimme hujeltaneet	emme olisi hujeltaneet
2nd plur.		hujeltaisitte	ette hujeltaisi	2nd plur.	olisitte hujeltaneet	ette olisi hujeltaneet
3rd plur.		hujeltaisivat	eivät hujeltaisi	3rd plur.	olisivat hujeltaneet	eivät olisi hujeltaneet
passive		hujellettaisiin	ei hujellettaisi	passive	olisi hujellettu	ei olisi hujellettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hujella	älä hujella	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hujeltakoon	älköön hujeltako	3rd sing.	olkoon hujeltanut	älköön olko hujeltanut
1st plur.		hujeltakaamme	älkäämme hujeltako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hujeltakaa	älkää hujeltako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hujeltakoot	älkööt hujeltako	3rd plur.	olkoot hujeltaneet	älkööt olko hujeltaneet
passive		hujellettakoon	älköön hujellettako	passive	olkoon hujellettu	älköön olko hujellettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hujeltanen	en hujeltane	1st sing.	lienen hujeltanut	en liene hujeltanut
2nd sing.		hujeltanet	et hujeltane	2nd sing.	lienet hujeltanut	et liene hujeltanut
3rd sing.		hujeltanee	ei hujeltane	3rd sing.	lienee hujeltanut	ei liene hujeltanut
1st plur.		hujeltanemme	emme hujeltane	1st plur.	lienemme hujeltaneet	emme liene hujeltaneet
2nd plur.		hujeltanette	ette hujeltane	2nd plur.	lienette hujeltaneet	ette liene hujeltaneet
3rd plur.		hujeltanevat	eivät hujeltane	3rd plur.	lienevät hujeltaneet	eivät liene hujeltaneet
passive		hujellettaneen	ei hujellettane	passive	lienee hujellettu	ei liene hujellettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hujeltaa		present	hujeltava	hujellettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujeltaakseni hujeltaaksemme 2nd hujeltaaksesi hujeltaaksenne 3rd hujeltaakseen hujeltaaksensa		past	hujeltanut	hujellettu
2nd	inessive2	hujeltaessa	hujellettaessa	agent3	hujeltama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujeltaessani hujeltaessamme 2nd hujeltaessasi hujeltaessanne 3rd hujeltaessaan hujeltaessansa		negative	hujeltamaton
	instructive	hujeltaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form hujeltaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hujeltamassa	—
	elative	hujeltamasta	—
	illative	hujeltamaan	—
	adessive	hujeltamalla	—
	abessive	hujeltamatta	—
	instructive	hujeltaman	hujellettaman
4th4	verbal noun	hujeltaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hujeltamaisillani hujeltamaisillamme 2nd hujeltamaisillasi hujeltamaisillanne 3rd hujeltamaisillaan hujeltamaisillansa

Derived terms

• hujellus

 

Further reading

• “hujeltaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhujeltɑː/, [ˈhuje̞l̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ujeltɑː
• Syllabification^(key): hu‧jel‧taa

Verb

hujeltaa

1. third-person singular present indicative of hujeltaa