irkata

Finnish

Etymology

irkki +‎ -ata

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirkɑtɑˣ/, [ˈirkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -irkɑtɑ
• Syllabification^(key): ir‧ka‧ta

Verb

irkata (slang)

1. (intransitive, Internet) To chat on IRC.

Conjugation

Inflection of irkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irkkaan	en irkkaa	1st sing.	olen irkannut	en ole irkannut
2nd sing.		irkkaat	et irkkaa	2nd sing.	olet irkannut	et ole irkannut
3rd sing.		irkkaa	ei irkkaa	3rd sing.	on irkannut	ei ole irkannut
1st plur.		irkkaamme	emme irkkaa	1st plur.	olemme irkanneet	emme ole irkanneet
2nd plur.		irkkaatte	ette irkkaa	2nd plur.	olette irkanneet	ette ole irkanneet
3rd plur.		irkkaavat	eivät irkkaa	3rd plur.	ovat irkanneet	eivät ole irkanneet
passive		irkataan	ei irkata	passive	on irkattu	ei ole irkattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irkkasin	en irkannut	1st sing.	olin irkannut	en ollut irkannut
2nd sing.		irkkasit	et irkannut	2nd sing.	olit irkannut	et ollut irkannut
3rd sing.		irkkasi	ei irkannut	3rd sing.	oli irkannut	ei ollut irkannut
1st plur.		irkkasimme	emme irkanneet	1st plur.	olimme irkanneet	emme olleet irkanneet
2nd plur.		irkkasitte	ette irkanneet	2nd plur.	olitte irkanneet	ette olleet irkanneet
3rd plur.		irkkasivat	eivät irkanneet	3rd plur.	olivat irkanneet	eivät olleet irkanneet
passive		irkattiin	ei irkattu	passive	oli irkattu	ei ollut irkattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irkkaisin	en irkkaisi	1st sing.	olisin irkannut	en olisi irkannut
2nd sing.		irkkaisit	et irkkaisi	2nd sing.	olisit irkannut	et olisi irkannut
3rd sing.		irkkaisi	ei irkkaisi	3rd sing.	olisi irkannut	ei olisi irkannut
1st plur.		irkkaisimme	emme irkkaisi	1st plur.	olisimme irkanneet	emme olisi irkanneet
2nd plur.		irkkaisitte	ette irkkaisi	2nd plur.	olisitte irkanneet	ette olisi irkanneet
3rd plur.		irkkaisivat	eivät irkkaisi	3rd plur.	olisivat irkanneet	eivät olisi irkanneet
passive		irkattaisiin	ei irkattaisi	passive	olisi irkattu	ei olisi irkattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		irkkaa	älä irkkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		irkatkoon	älköön irkatko	3rd sing.	olkoon irkannut	älköön olko irkannut
1st plur.		irkatkaamme	älkäämme irkatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		irkatkaa	älkää irkatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		irkatkoot	älkööt irkatko	3rd plur.	olkoot irkanneet	älkööt olko irkanneet
passive		irkattakoon	älköön irkattako	passive	olkoon irkattu	älköön olko irkattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irkannen	en irkanne	1st sing.	lienen irkannut	en liene irkannut
2nd sing.		irkannet	et irkanne	2nd sing.	lienet irkannut	et liene irkannut
3rd sing.		irkannee	ei irkanne	3rd sing.	lienee irkannut	ei liene irkannut
1st plur.		irkannemme	emme irkanne	1st plur.	lienemme irkanneet	emme liene irkanneet
2nd plur.		irkannette	ette irkanne	2nd plur.	lienette irkanneet	ette liene irkanneet
3rd plur.		irkannevat	eivät irkanne	3rd plur.	lienevät irkanneet	eivät liene irkanneet
passive		irkattaneen	ei irkattane	passive	lienee irkattu	ei liene irkattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		irkata		present	irkkaava	irkattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st irkatakseni irkataksemme 2nd irkataksesi irkataksenne 3rd irkatakseen irkataksensa		past	irkannut	irkattu
2nd	inessive2	irkatessa	irkattaessa	agent3	irkkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st irkatessani irkatessamme 2nd irkatessasi irkatessanne 3rd irkatessaan irkatessansa		negative	irkkaamaton
	instructive	irkaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	irkkaamassa	—
	elative	irkkaamasta	—
	illative	irkkaamaan	—
	adessive	irkkaamalla	—
	abessive	irkkaamatta	—
	instructive	irkkaaman	irkattaman
4th4	verbal noun	irkkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st irkkaamaisillani irkkaamaisillamme 2nd irkkaamaisillasi irkkaamaisillanne 3rd irkkaamaisillaan irkkaamaisillansa

Derived terms

• irkkaaminen
• irkkaus

 

Further reading

• “irkata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• -kratia, Karita, kaarti, kairat, kitara, raakit