istuskella

Finnish

Etymology

istua +‎ -skella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈistuskelːɑˣ/, [ˈis̠tus̠ˌk̟e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): is‧tus‧kel‧la

Verb

istuskella

1. (intransitive) to sit around

Conjugation

Inflection of istuskella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuskelen	en istuskele	1st sing.	olen istuskellut	en ole istuskellut
2nd sing.		istuskelet	et istuskele	2nd sing.	olet istuskellut	et ole istuskellut
3rd sing.		istuskelee	ei istuskele	3rd sing.	on istuskellut	ei ole istuskellut
1st plur.		istuskelemme	emme istuskele	1st plur.	olemme istuskelleet	emme ole istuskelleet
2nd plur.		istuskelette	ette istuskele	2nd plur.	olette istuskelleet	ette ole istuskelleet
3rd plur.		istuskelevat	eivät istuskele	3rd plur.	ovat istuskelleet	eivät ole istuskelleet
passive		istuskellaan	ei istuskella	passive	on istuskeltu	ei ole istuskeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuskelin	en istuskellut	1st sing.	olin istuskellut	en ollut istuskellut
2nd sing.		istuskelit	et istuskellut	2nd sing.	olit istuskellut	et ollut istuskellut
3rd sing.		istuskeli	ei istuskellut	3rd sing.	oli istuskellut	ei ollut istuskellut
1st plur.		istuskelimme	emme istuskelleet	1st plur.	olimme istuskelleet	emme olleet istuskelleet
2nd plur.		istuskelitte	ette istuskelleet	2nd plur.	olitte istuskelleet	ette olleet istuskelleet
3rd plur.		istuskelivat	eivät istuskelleet	3rd plur.	olivat istuskelleet	eivät olleet istuskelleet
passive		istuskeltiin	ei istuskeltu	passive	oli istuskeltu	ei ollut istuskeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuskelisin	en istuskelisi	1st sing.	olisin istuskellut	en olisi istuskellut
2nd sing.		istuskelisit	et istuskelisi	2nd sing.	olisit istuskellut	et olisi istuskellut
3rd sing.		istuskelisi	ei istuskelisi	3rd sing.	olisi istuskellut	ei olisi istuskellut
1st plur.		istuskelisimme	emme istuskelisi	1st plur.	olisimme istuskelleet	emme olisi istuskelleet
2nd plur.		istuskelisitte	ette istuskelisi	2nd plur.	olisitte istuskelleet	ette olisi istuskelleet
3rd plur.		istuskelisivat	eivät istuskelisi	3rd plur.	olisivat istuskelleet	eivät olisi istuskelleet
passive		istuskeltaisiin	ei istuskeltaisi	passive	olisi istuskeltu	ei olisi istuskeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		istuskele	älä istuskele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		istuskelkoon	älköön istuskelko	3rd sing.	olkoon istuskellut	älköön olko istuskellut
1st plur.		istuskelkaamme	älkäämme istuskelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		istuskelkaa	älkää istuskelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		istuskelkoot	älkööt istuskelko	3rd plur.	olkoot istuskelleet	älkööt olko istuskelleet
passive		istuskeltakoon	älköön istuskeltako	passive	olkoon istuskeltu	älköön olko istuskeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuskellen	en istuskelle	1st sing.	lienen istuskellut	en liene istuskellut
2nd sing.		istuskellet	et istuskelle	2nd sing.	lienet istuskellut	et liene istuskellut
3rd sing.		istuskellee	ei istuskelle	3rd sing.	lienee istuskellut	ei liene istuskellut
1st plur.		istuskellemme	emme istuskelle	1st plur.	lienemme istuskelleet	emme liene istuskelleet
2nd plur.		istuskellette	ette istuskelle	2nd plur.	lienette istuskelleet	ette liene istuskelleet
3rd plur.		istuskellevat	eivät istuskelle	3rd plur.	lienevät istuskelleet	eivät liene istuskelleet
passive		istuskeltaneen	ei istuskeltane	passive	lienee istuskeltu	ei liene istuskeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		istuskella		present	istuskeleva	istuskeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuskellakseni istuskellaksemme 2nd istuskellaksesi istuskellaksenne 3rd istuskellakseen istuskellaksensa		past	istuskellut	istuskeltu
2nd	inessive2	istuskellessa	istuskeltaessa	agent3	istuskelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuskellessani istuskellessamme 2nd istuskellessasi istuskellessanne 3rd istuskellessaan istuskellessansa		negative	istuskelematon
	instructive	istuskellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	istuskelemassa	—
	elative	istuskelemasta	—
	illative	istuskelemaan	—
	adessive	istuskelemalla	—
	abessive	istuskelematta	—
	instructive	istuskeleman	istuskeltaman
4th4	verbal noun	istuskeleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuskelemaisillani istuskelemaisillamme 2nd istuskelemaisillasi istuskelemaisillanne 3rd istuskelemaisillaan istuskelemaisillansa

Synonyms

• istuksia

Derived terms

• istuskelija
• istuskelu

 

Further reading

• “istuskella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02