käköin
Ingrian
editEtymology
editFrom käkö (“cuckoo”) + -in. Akin to Finnish käkönen.
Pronunciation
edit- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkækøi̯ne/, [ˈkækø̞i̯n]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈkækøi̯n/, [ˈkækˑø̞i̯n]
- Rhymes: -ækøi̯n
- Hyphenation: kä‧köin
Noun
editkäköin
- diminutive of käkö
Declension
edit| Declension of käköin (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | käköin | käköiset |
| genitive | käköisen | käköisiin |
| partitive | käköistä, käköist | käköisiä |
| illative | käköisee | käköisii |
| inessive | käköisees | käköisiis |
| elative | käköisest | käköisist |
| allative | käköiselle | käköisille |
| adessive | käköiseel | käköisiil |
| ablative | käköiselt | käköisilt |
| translative | käköiseks | käköisiks |
| essive | käköisennä, käköiseen | käköisinnä, käköisiin |
| exessive1) | käköisent | käköisint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
edit- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 234