kahdentaa

Finnish

Etymology 1

From kaksi +‎ -ntaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑhdentɑːˣ/, [ˈkɑ̝xde̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑhdentɑː
• Syllabification^(key): kah‧den‧taa

Verb

kahdentaa (transitive)

1. to double
2. to duplicate
3. (phonetics) to geminate (to pronounce a consonant audibly longer than is regarded as normal)
4. (card games) to double (in contract bridge: to make a call that will double certain scoring points if the preceding bid becomes the contract)

Conjugation

Inflection of kahdentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdennan	en kahdenna	1st sing.	olen kahdentanut	en ole kahdentanut
2nd sing.		kahdennat	et kahdenna	2nd sing.	olet kahdentanut	et ole kahdentanut
3rd sing.		kahdentaa	ei kahdenna	3rd sing.	on kahdentanut	ei ole kahdentanut
1st plur.		kahdennamme	emme kahdenna	1st plur.	olemme kahdentaneet	emme ole kahdentaneet
2nd plur.		kahdennatte	ette kahdenna	2nd plur.	olette kahdentaneet	ette ole kahdentaneet
3rd plur.		kahdentavat	eivät kahdenna	3rd plur.	ovat kahdentaneet	eivät ole kahdentaneet
passive		kahdennetaan	ei kahdenneta	passive	on kahdennettu	ei ole kahdennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdensin	en kahdentanut	1st sing.	olin kahdentanut	en ollut kahdentanut
2nd sing.		kahdensit	et kahdentanut	2nd sing.	olit kahdentanut	et ollut kahdentanut
3rd sing.		kahdensi	ei kahdentanut	3rd sing.	oli kahdentanut	ei ollut kahdentanut
1st plur.		kahdensimme	emme kahdentaneet	1st plur.	olimme kahdentaneet	emme olleet kahdentaneet
2nd plur.		kahdensitte	ette kahdentaneet	2nd plur.	olitte kahdentaneet	ette olleet kahdentaneet
3rd plur.		kahdensivat	eivät kahdentaneet	3rd plur.	olivat kahdentaneet	eivät olleet kahdentaneet
passive		kahdennettiin	ei kahdennettu	passive	oli kahdennettu	ei ollut kahdennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdentaisin	en kahdentaisi	1st sing.	olisin kahdentanut	en olisi kahdentanut
2nd sing.		kahdentaisit	et kahdentaisi	2nd sing.	olisit kahdentanut	et olisi kahdentanut
3rd sing.		kahdentaisi	ei kahdentaisi	3rd sing.	olisi kahdentanut	ei olisi kahdentanut
1st plur.		kahdentaisimme	emme kahdentaisi	1st plur.	olisimme kahdentaneet	emme olisi kahdentaneet
2nd plur.		kahdentaisitte	ette kahdentaisi	2nd plur.	olisitte kahdentaneet	ette olisi kahdentaneet
3rd plur.		kahdentaisivat	eivät kahdentaisi	3rd plur.	olisivat kahdentaneet	eivät olisi kahdentaneet
passive		kahdennettaisiin	ei kahdennettaisi	passive	olisi kahdennettu	ei olisi kahdennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kahdenna	älä kahdenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kahdentakoon	älköön kahdentako	3rd sing.	olkoon kahdentanut	älköön olko kahdentanut
1st plur.		kahdentakaamme	älkäämme kahdentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kahdentakaa	älkää kahdentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kahdentakoot	älkööt kahdentako	3rd plur.	olkoot kahdentaneet	älkööt olko kahdentaneet
passive		kahdennettakoon	älköön kahdennettako	passive	olkoon kahdennettu	älköön olko kahdennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdentanen	en kahdentane	1st sing.	lienen kahdentanut	en liene kahdentanut
2nd sing.		kahdentanet	et kahdentane	2nd sing.	lienet kahdentanut	et liene kahdentanut
3rd sing.		kahdentanee	ei kahdentane	3rd sing.	lienee kahdentanut	ei liene kahdentanut
1st plur.		kahdentanemme	emme kahdentane	1st plur.	lienemme kahdentaneet	emme liene kahdentaneet
2nd plur.		kahdentanette	ette kahdentane	2nd plur.	lienette kahdentaneet	ette liene kahdentaneet
3rd plur.		kahdentanevat	eivät kahdentane	3rd plur.	lienevät kahdentaneet	eivät liene kahdentaneet
passive		kahdennettaneen	ei kahdennettane	passive	lienee kahdennettu	ei liene kahdennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kahdentaa		present	kahdentava	kahdennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentaakseni kahdentaaksemme 2nd kahdentaaksesi kahdentaaksenne 3rd kahdentaakseen kahdentaaksensa		past	kahdentanut	kahdennettu
2nd	inessive2	kahdentaessa	kahdennettaessa	agent3	kahdentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentaessani kahdentaessamme 2nd kahdentaessasi kahdentaessanne 3rd kahdentaessaan kahdentaessansa		negative	kahdentamaton
	instructive	kahdentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kahdentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kahdentamassa	—
	elative	kahdentamasta	—
	illative	kahdentamaan	—
	adessive	kahdentamalla	—
	abessive	kahdentamatta	—
	instructive	kahdentaman	kahdennettaman
4th4	verbal noun	kahdentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentamaisillani kahdentamaisillamme 2nd kahdentamaisillasi kahdentamaisillanne 3rd kahdentamaisillaan kahdentamaisillansa

Synonyms

• (to double): kaksinkertaistaa; tuplata (colloquial)
• (to geminate): geminoida

Derived terms

• kahdennus
• kahdentua

 

compounds

• vastakahdentaa

 

Further reading

• “kahdentaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑhdentɑː/, [ˈkɑ̝xde̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑhdentɑː
• Syllabification^(key): kah‧den‧taa

Verb

kahdentaa

1. third-person singular present indicative of kahdentaa