kaihdella

Finnish

Etymology

kaihtaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯hdelːɑˣ/, [ˈkɑ̝i̯çde̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑihdelːɑ
• Syllabification^(key): kaih‧del‧la

Verb

kaihdella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of kaihtaa (“to avoid, to steer clear of”)

Conjugation

Inflection of kaihdella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihtelen	en kaihtele	1st sing.	olen kaihdellut	en ole kaihdellut
2nd sing.		kaihtelet	et kaihtele	2nd sing.	olet kaihdellut	et ole kaihdellut
3rd sing.		kaihtelee	ei kaihtele	3rd sing.	on kaihdellut	ei ole kaihdellut
1st plur.		kaihtelemme	emme kaihtele	1st plur.	olemme kaihdelleet	emme ole kaihdelleet
2nd plur.		kaihtelette	ette kaihtele	2nd plur.	olette kaihdelleet	ette ole kaihdelleet
3rd plur.		kaihtelevat	eivät kaihtele	3rd plur.	ovat kaihdelleet	eivät ole kaihdelleet
passive		kaihdellaan	ei kaihdella	passive	on kaihdeltu	ei ole kaihdeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihtelin	en kaihdellut	1st sing.	olin kaihdellut	en ollut kaihdellut
2nd sing.		kaihtelit	et kaihdellut	2nd sing.	olit kaihdellut	et ollut kaihdellut
3rd sing.		kaihteli	ei kaihdellut	3rd sing.	oli kaihdellut	ei ollut kaihdellut
1st plur.		kaihtelimme	emme kaihdelleet	1st plur.	olimme kaihdelleet	emme olleet kaihdelleet
2nd plur.		kaihtelitte	ette kaihdelleet	2nd plur.	olitte kaihdelleet	ette olleet kaihdelleet
3rd plur.		kaihtelivat	eivät kaihdelleet	3rd plur.	olivat kaihdelleet	eivät olleet kaihdelleet
passive		kaihdeltiin	ei kaihdeltu	passive	oli kaihdeltu	ei ollut kaihdeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihtelisin	en kaihtelisi	1st sing.	olisin kaihdellut	en olisi kaihdellut
2nd sing.		kaihtelisit	et kaihtelisi	2nd sing.	olisit kaihdellut	et olisi kaihdellut
3rd sing.		kaihtelisi	ei kaihtelisi	3rd sing.	olisi kaihdellut	ei olisi kaihdellut
1st plur.		kaihtelisimme	emme kaihtelisi	1st plur.	olisimme kaihdelleet	emme olisi kaihdelleet
2nd plur.		kaihtelisitte	ette kaihtelisi	2nd plur.	olisitte kaihdelleet	ette olisi kaihdelleet
3rd plur.		kaihtelisivat	eivät kaihtelisi	3rd plur.	olisivat kaihdelleet	eivät olisi kaihdelleet
passive		kaihdeltaisiin	ei kaihdeltaisi	passive	olisi kaihdeltu	ei olisi kaihdeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaihtele	älä kaihtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaihdelkoon	älköön kaihdelko	3rd sing.	olkoon kaihdellut	älköön olko kaihdellut
1st plur.		kaihdelkaamme	älkäämme kaihdelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaihdelkaa	älkää kaihdelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaihdelkoot	älkööt kaihdelko	3rd plur.	olkoot kaihdelleet	älkööt olko kaihdelleet
passive		kaihdeltakoon	älköön kaihdeltako	passive	olkoon kaihdeltu	älköön olko kaihdeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihdellen	en kaihdelle	1st sing.	lienen kaihdellut	en liene kaihdellut
2nd sing.		kaihdellet	et kaihdelle	2nd sing.	lienet kaihdellut	et liene kaihdellut
3rd sing.		kaihdellee	ei kaihdelle	3rd sing.	lienee kaihdellut	ei liene kaihdellut
1st plur.		kaihdellemme	emme kaihdelle	1st plur.	lienemme kaihdelleet	emme liene kaihdelleet
2nd plur.		kaihdellette	ette kaihdelle	2nd plur.	lienette kaihdelleet	ette liene kaihdelleet
3rd plur.		kaihdellevat	eivät kaihdelle	3rd plur.	lienevät kaihdelleet	eivät liene kaihdelleet
passive		kaihdeltaneen	ei kaihdeltane	passive	lienee kaihdeltu	ei liene kaihdeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaihdella		present	kaihteleva	kaihdeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihdellakseni kaihdellaksemme 2nd kaihdellaksesi kaihdellaksenne 3rd kaihdellakseen kaihdellaksensa		past	kaihdellut	kaihdeltu
2nd	inessive2	kaihdellessa	kaihdeltaessa	agent3	kaihtelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihdellessani kaihdellessamme 2nd kaihdellessasi kaihdellessanne 3rd kaihdellessaan kaihdellessansa		negative	kaihtelematon
	instructive	kaihdellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kaihtelemassa	—
	elative	kaihtelemasta	—
	illative	kaihtelemaan	—
	adessive	kaihtelemalla	—
	abessive	kaihtelematta	—
	instructive	kaihteleman	kaihdeltaman
4th4	verbal noun	kaihteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihtelemaisillani kaihtelemaisillamme 2nd kaihtelemaisillasi kaihtelemaisillanne 3rd kaihtelemaisillaan kaihtelemaisillansa

Further reading

• “kaihdella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02