kaipailla

Finnish

Etymology

kaivata +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯pɑi̯lːɑˣ/, [ˈkɑ̝i̯pɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑipɑilːɑ
• Syllabification^(key): kai‧pail‧la

Verb

kaipailla

1. (transitive, usually atelic) frequentative of kaivata (“to long for, yearn for or miss or; to pine for”)

Conjugation

Inflection of kaipailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaipailen	en kaipaile	1st sing.	olen kaipaillut	en ole kaipaillut
2nd sing.		kaipailet	et kaipaile	2nd sing.	olet kaipaillut	et ole kaipaillut
3rd sing.		kaipailee	ei kaipaile	3rd sing.	on kaipaillut	ei ole kaipaillut
1st plur.		kaipailemme	emme kaipaile	1st plur.	olemme kaipailleet	emme ole kaipailleet
2nd plur.		kaipailette	ette kaipaile	2nd plur.	olette kaipailleet	ette ole kaipailleet
3rd plur.		kaipailevat	eivät kaipaile	3rd plur.	ovat kaipailleet	eivät ole kaipailleet
passive		kaipaillaan	ei kaipailla	passive	on kaipailtu	ei ole kaipailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaipailin	en kaipaillut	1st sing.	olin kaipaillut	en ollut kaipaillut
2nd sing.		kaipailit	et kaipaillut	2nd sing.	olit kaipaillut	et ollut kaipaillut
3rd sing.		kaipaili	ei kaipaillut	3rd sing.	oli kaipaillut	ei ollut kaipaillut
1st plur.		kaipailimme	emme kaipailleet	1st plur.	olimme kaipailleet	emme olleet kaipailleet
2nd plur.		kaipailitte	ette kaipailleet	2nd plur.	olitte kaipailleet	ette olleet kaipailleet
3rd plur.		kaipailivat	eivät kaipailleet	3rd plur.	olivat kaipailleet	eivät olleet kaipailleet
passive		kaipailtiin	ei kaipailtu	passive	oli kaipailtu	ei ollut kaipailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaipailisin	en kaipailisi	1st sing.	olisin kaipaillut	en olisi kaipaillut
2nd sing.		kaipailisit	et kaipailisi	2nd sing.	olisit kaipaillut	et olisi kaipaillut
3rd sing.		kaipailisi	ei kaipailisi	3rd sing.	olisi kaipaillut	ei olisi kaipaillut
1st plur.		kaipailisimme	emme kaipailisi	1st plur.	olisimme kaipailleet	emme olisi kaipailleet
2nd plur.		kaipailisitte	ette kaipailisi	2nd plur.	olisitte kaipailleet	ette olisi kaipailleet
3rd plur.		kaipailisivat	eivät kaipailisi	3rd plur.	olisivat kaipailleet	eivät olisi kaipailleet
passive		kaipailtaisiin	ei kaipailtaisi	passive	olisi kaipailtu	ei olisi kaipailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaipaile	älä kaipaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaipailkoon	älköön kaipailko	3rd sing.	olkoon kaipaillut	älköön olko kaipaillut
1st plur.		kaipailkaamme	älkäämme kaipailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaipailkaa	älkää kaipailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaipailkoot	älkööt kaipailko	3rd plur.	olkoot kaipailleet	älkööt olko kaipailleet
passive		kaipailtakoon	älköön kaipailtako	passive	olkoon kaipailtu	älköön olko kaipailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaipaillen	en kaipaille	1st sing.	lienen kaipaillut	en liene kaipaillut
2nd sing.		kaipaillet	et kaipaille	2nd sing.	lienet kaipaillut	et liene kaipaillut
3rd sing.		kaipaillee	ei kaipaille	3rd sing.	lienee kaipaillut	ei liene kaipaillut
1st plur.		kaipaillemme	emme kaipaille	1st plur.	lienemme kaipailleet	emme liene kaipailleet
2nd plur.		kaipaillette	ette kaipaille	2nd plur.	lienette kaipailleet	ette liene kaipailleet
3rd plur.		kaipaillevat	eivät kaipaille	3rd plur.	lienevät kaipailleet	eivät liene kaipailleet
passive		kaipailtaneen	ei kaipailtane	passive	lienee kaipailtu	ei liene kaipailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaipailla		present	kaipaileva	kaipailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaipaillakseni kaipaillaksemme 2nd kaipaillaksesi kaipaillaksenne 3rd kaipaillakseen kaipaillaksensa		past	kaipaillut	kaipailtu
2nd	inessive2	kaipaillessa	kaipailtaessa	agent3	kaipailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaipaillessani kaipaillessamme 2nd kaipaillessasi kaipaillessanne 3rd kaipaillessaan kaipaillessansa		negative	kaipailematon
	instructive	kaipaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kaipailemassa	—
	elative	kaipailemasta	—
	illative	kaipailemaan	—
	adessive	kaipailemalla	—
	abessive	kaipailematta	—
	instructive	kaipaileman	kaipailtaman
4th4	verbal noun	kaipaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaipailemaisillani kaipailemaisillamme 2nd kaipailemaisillasi kaipailemaisillanne 3rd kaipailemaisillaan kaipailemaisillansa

Further reading

• “kaipailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02