keikistellä

Finnish

Etymology

keikistää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯kistelːæˣ/, [ˈk̟e̞i̯k̟is̠ˌte̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): kei‧kis‧tel‧lä

Verb

keikistellä

1. (intransitive) to coquet, to trot

Conjugation

Inflection of keikistellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keikistelen	en keikistele	1st sing.	olen keikistellyt	en ole keikistellyt
2nd sing.		keikistelet	et keikistele	2nd sing.	olet keikistellyt	et ole keikistellyt
3rd sing.		keikistelee	ei keikistele	3rd sing.	on keikistellyt	ei ole keikistellyt
1st plur.		keikistelemme	emme keikistele	1st plur.	olemme keikistelleet	emme ole keikistelleet
2nd plur.		keikistelette	ette keikistele	2nd plur.	olette keikistelleet	ette ole keikistelleet
3rd plur.		keikistelevät	eivät keikistele	3rd plur.	ovat keikistelleet	eivät ole keikistelleet
passive		keikistellään	ei keikistellä	passive	on keikistelty	ei ole keikistelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keikistelin	en keikistellyt	1st sing.	olin keikistellyt	en ollut keikistellyt
2nd sing.		keikistelit	et keikistellyt	2nd sing.	olit keikistellyt	et ollut keikistellyt
3rd sing.		keikisteli	ei keikistellyt	3rd sing.	oli keikistellyt	ei ollut keikistellyt
1st plur.		keikistelimme	emme keikistelleet	1st plur.	olimme keikistelleet	emme olleet keikistelleet
2nd plur.		keikistelitte	ette keikistelleet	2nd plur.	olitte keikistelleet	ette olleet keikistelleet
3rd plur.		keikistelivät	eivät keikistelleet	3rd plur.	olivat keikistelleet	eivät olleet keikistelleet
passive		keikisteltiin	ei keikistelty	passive	oli keikistelty	ei ollut keikistelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keikistelisin	en keikistelisi	1st sing.	olisin keikistellyt	en olisi keikistellyt
2nd sing.		keikistelisit	et keikistelisi	2nd sing.	olisit keikistellyt	et olisi keikistellyt
3rd sing.		keikistelisi	ei keikistelisi	3rd sing.	olisi keikistellyt	ei olisi keikistellyt
1st plur.		keikistelisimme	emme keikistelisi	1st plur.	olisimme keikistelleet	emme olisi keikistelleet
2nd plur.		keikistelisitte	ette keikistelisi	2nd plur.	olisitte keikistelleet	ette olisi keikistelleet
3rd plur.		keikistelisivät	eivät keikistelisi	3rd plur.	olisivat keikistelleet	eivät olisi keikistelleet
passive		keikisteltäisiin	ei keikisteltäisi	passive	olisi keikistelty	ei olisi keikistelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		keikistele	älä keikistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		keikistelköön	älköön keikistelkö	3rd sing.	olkoon keikistellyt	älköön olko keikistellyt
1st plur.		keikistelkäämme	älkäämme keikistelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		keikistelkää	älkää keikistelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		keikistelkööt	älkööt keikistelkö	3rd plur.	olkoot keikistelleet	älkööt olko keikistelleet
passive		keikisteltäköön	älköön keikisteltäkö	passive	olkoon keikistelty	älköön olko keikistelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keikistellen	en keikistelle	1st sing.	lienen keikistellyt	en liene keikistellyt
2nd sing.		keikistellet	et keikistelle	2nd sing.	lienet keikistellyt	et liene keikistellyt
3rd sing.		keikistellee	ei keikistelle	3rd sing.	lienee keikistellyt	ei liene keikistellyt
1st plur.		keikistellemme	emme keikistelle	1st plur.	lienemme keikistelleet	emme liene keikistelleet
2nd plur.		keikistellette	ette keikistelle	2nd plur.	lienette keikistelleet	ette liene keikistelleet
3rd plur.		keikistellevät	eivät keikistelle	3rd plur.	lienevät keikistelleet	eivät liene keikistelleet
passive		keikisteltäneen	ei keikisteltäne	passive	lienee keikistelty	ei liene keikistelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		keikistellä		present	keikistelevä	keikisteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st keikistelläkseni keikistelläksemme 2nd keikistelläksesi keikistelläksenne 3rd keikistelläkseen keikistelläksensä		past	keikistellyt	keikistelty
2nd	inessive2	keikistellessä	keikisteltäessä	agent3	keikistelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st keikistellessäni keikistellessämme 2nd keikistellessäsi keikistellessänne 3rd keikistellessään keikistellessänsä		negative	keikistelemätön
	instructive	keikistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	keikistelemässä	—
	elative	keikistelemästä	—
	illative	keikistelemään	—
	adessive	keikistelemällä	—
	abessive	keikistelemättä	—
	instructive	keikistelemän	keikisteltämän
4th4	verbal noun	keikisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st keikistelemäisilläni keikistelemäisillämme 2nd keikistelemäisilläsi keikistelemäisillänne 3rd keikistelemäisillään keikistelemäisillänsä

Derived terms

• keikistely

 

Further reading

• “keikistellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02