keljuttaa

Finnish

Etymology

kelju +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeljutːɑːˣ/, [ˈk̟e̞ljut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -eljutːɑː
• Syllabification^(key): kel‧jut‧taa

Verb

keljuttaa (colloquial)

1. (intransitive) To be annoyed, vexed.

Conjugation

Inflection of keljuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keljutan	en keljuta	1st sing.	olen keljuttanut	en ole keljuttanut
2nd sing.		keljutat	et keljuta	2nd sing.	olet keljuttanut	et ole keljuttanut
3rd sing.		keljuttaa	ei keljuta	3rd sing.	on keljuttanut	ei ole keljuttanut
1st plur.		keljutamme	emme keljuta	1st plur.	olemme keljuttaneet	emme ole keljuttaneet
2nd plur.		keljutatte	ette keljuta	2nd plur.	olette keljuttaneet	ette ole keljuttaneet
3rd plur.		keljuttavat	eivät keljuta	3rd plur.	ovat keljuttaneet	eivät ole keljuttaneet
passive		keljutetaan	ei keljuteta	passive	on keljutettu	ei ole keljutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keljutin	en keljuttanut	1st sing.	olin keljuttanut	en ollut keljuttanut
2nd sing.		keljutit	et keljuttanut	2nd sing.	olit keljuttanut	et ollut keljuttanut
3rd sing.		keljutti	ei keljuttanut	3rd sing.	oli keljuttanut	ei ollut keljuttanut
1st plur.		keljutimme	emme keljuttaneet	1st plur.	olimme keljuttaneet	emme olleet keljuttaneet
2nd plur.		keljutitte	ette keljuttaneet	2nd plur.	olitte keljuttaneet	ette olleet keljuttaneet
3rd plur.		keljuttivat	eivät keljuttaneet	3rd plur.	olivat keljuttaneet	eivät olleet keljuttaneet
passive		keljutettiin	ei keljutettu	passive	oli keljutettu	ei ollut keljutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keljuttaisin	en keljuttaisi	1st sing.	olisin keljuttanut	en olisi keljuttanut
2nd sing.		keljuttaisit	et keljuttaisi	2nd sing.	olisit keljuttanut	et olisi keljuttanut
3rd sing.		keljuttaisi	ei keljuttaisi	3rd sing.	olisi keljuttanut	ei olisi keljuttanut
1st plur.		keljuttaisimme	emme keljuttaisi	1st plur.	olisimme keljuttaneet	emme olisi keljuttaneet
2nd plur.		keljuttaisitte	ette keljuttaisi	2nd plur.	olisitte keljuttaneet	ette olisi keljuttaneet
3rd plur.		keljuttaisivat	eivät keljuttaisi	3rd plur.	olisivat keljuttaneet	eivät olisi keljuttaneet
passive		keljutettaisiin	ei keljutettaisi	passive	olisi keljutettu	ei olisi keljutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		keljuta	älä keljuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		keljuttakoon	älköön keljuttako	3rd sing.	olkoon keljuttanut	älköön olko keljuttanut
1st plur.		keljuttakaamme	älkäämme keljuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		keljuttakaa	älkää keljuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		keljuttakoot	älkööt keljuttako	3rd plur.	olkoot keljuttaneet	älkööt olko keljuttaneet
passive		keljutettakoon	älköön keljutettako	passive	olkoon keljutettu	älköön olko keljutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		keljuttanen	en keljuttane	1st sing.	lienen keljuttanut	en liene keljuttanut
2nd sing.		keljuttanet	et keljuttane	2nd sing.	lienet keljuttanut	et liene keljuttanut
3rd sing.		keljuttanee	ei keljuttane	3rd sing.	lienee keljuttanut	ei liene keljuttanut
1st plur.		keljuttanemme	emme keljuttane	1st plur.	lienemme keljuttaneet	emme liene keljuttaneet
2nd plur.		keljuttanette	ette keljuttane	2nd plur.	lienette keljuttaneet	ette liene keljuttaneet
3rd plur.		keljuttanevat	eivät keljuttane	3rd plur.	lienevät keljuttaneet	eivät liene keljuttaneet
passive		keljutettaneen	ei keljutettane	passive	lienee keljutettu	ei liene keljutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		keljuttaa		present	keljuttava	keljutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st keljuttaakseni keljuttaaksemme 2nd keljuttaaksesi keljuttaaksenne 3rd keljuttaakseen keljuttaaksensa		past	keljuttanut	keljutettu
2nd	inessive2	keljuttaessa	keljutettaessa	agent3	keljuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st keljuttaessani keljuttaessamme 2nd keljuttaessasi keljuttaessanne 3rd keljuttaessaan keljuttaessansa		negative	keljuttamaton
	instructive	keljuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form keljuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	keljuttamassa	—
	elative	keljuttamasta	—
	illative	keljuttamaan	—
	adessive	keljuttamalla	—
	abessive	keljuttamatta	—
	instructive	keljuttaman	keljutettaman
4th4	verbal noun	keljuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st keljuttamaisillani keljuttamaisillamme 2nd keljuttamaisillasi keljuttamaisillanne 3rd keljuttamaisillaan keljuttamaisillansa

Derived terms

• keljutus

 

Further reading

• “keljuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kuljettaa