kinkata

Finnish

Etymology

Probably related to konkata.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiŋkɑtɑˣ/, [ˈk̟iŋkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iŋkɑtɑ
• Syllabification^(key): kin‧ka‧ta

Verb

kinkata (dialectal)

1. (intransitive) to hop or move on one foot

Conjugation

Inflection of kinkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kinkkaan	en kinkkaa	1st sing.	olen kinkannut	en ole kinkannut
2nd sing.		kinkkaat	et kinkkaa	2nd sing.	olet kinkannut	et ole kinkannut
3rd sing.		kinkkaa	ei kinkkaa	3rd sing.	on kinkannut	ei ole kinkannut
1st plur.		kinkkaamme	emme kinkkaa	1st plur.	olemme kinkanneet	emme ole kinkanneet
2nd plur.		kinkkaatte	ette kinkkaa	2nd plur.	olette kinkanneet	ette ole kinkanneet
3rd plur.		kinkkaavat	eivät kinkkaa	3rd plur.	ovat kinkanneet	eivät ole kinkanneet
passive		kinkataan	ei kinkata	passive	on kinkattu	ei ole kinkattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kinkkasin	en kinkannut	1st sing.	olin kinkannut	en ollut kinkannut
2nd sing.		kinkkasit	et kinkannut	2nd sing.	olit kinkannut	et ollut kinkannut
3rd sing.		kinkkasi	ei kinkannut	3rd sing.	oli kinkannut	ei ollut kinkannut
1st plur.		kinkkasimme	emme kinkanneet	1st plur.	olimme kinkanneet	emme olleet kinkanneet
2nd plur.		kinkkasitte	ette kinkanneet	2nd plur.	olitte kinkanneet	ette olleet kinkanneet
3rd plur.		kinkkasivat	eivät kinkanneet	3rd plur.	olivat kinkanneet	eivät olleet kinkanneet
passive		kinkattiin	ei kinkattu	passive	oli kinkattu	ei ollut kinkattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kinkkaisin	en kinkkaisi	1st sing.	olisin kinkannut	en olisi kinkannut
2nd sing.		kinkkaisit	et kinkkaisi	2nd sing.	olisit kinkannut	et olisi kinkannut
3rd sing.		kinkkaisi	ei kinkkaisi	3rd sing.	olisi kinkannut	ei olisi kinkannut
1st plur.		kinkkaisimme	emme kinkkaisi	1st plur.	olisimme kinkanneet	emme olisi kinkanneet
2nd plur.		kinkkaisitte	ette kinkkaisi	2nd plur.	olisitte kinkanneet	ette olisi kinkanneet
3rd plur.		kinkkaisivat	eivät kinkkaisi	3rd plur.	olisivat kinkanneet	eivät olisi kinkanneet
passive		kinkattaisiin	ei kinkattaisi	passive	olisi kinkattu	ei olisi kinkattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kinkkaa	älä kinkkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kinkatkoon	älköön kinkatko	3rd sing.	olkoon kinkannut	älköön olko kinkannut
1st plur.		kinkatkaamme	älkäämme kinkatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kinkatkaa	älkää kinkatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kinkatkoot	älkööt kinkatko	3rd plur.	olkoot kinkanneet	älkööt olko kinkanneet
passive		kinkattakoon	älköön kinkattako	passive	olkoon kinkattu	älköön olko kinkattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kinkannen	en kinkanne	1st sing.	lienen kinkannut	en liene kinkannut
2nd sing.		kinkannet	et kinkanne	2nd sing.	lienet kinkannut	et liene kinkannut
3rd sing.		kinkannee	ei kinkanne	3rd sing.	lienee kinkannut	ei liene kinkannut
1st plur.		kinkannemme	emme kinkanne	1st plur.	lienemme kinkanneet	emme liene kinkanneet
2nd plur.		kinkannette	ette kinkanne	2nd plur.	lienette kinkanneet	ette liene kinkanneet
3rd plur.		kinkannevat	eivät kinkanne	3rd plur.	lienevät kinkanneet	eivät liene kinkanneet
passive		kinkattaneen	ei kinkattane	passive	lienee kinkattu	ei liene kinkattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kinkata		present	kinkkaava	kinkattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kinkatakseni kinkataksemme 2nd kinkataksesi kinkataksenne 3rd kinkatakseen kinkataksensa		past	kinkannut	kinkattu
2nd	inessive2	kinkatessa	kinkattaessa	agent3	kinkkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kinkatessani kinkatessamme 2nd kinkatessasi kinkatessanne 3rd kinkatessaan kinkatessansa		negative	kinkkaamaton
	instructive	kinkaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kinkkaamassa	—
	elative	kinkkaamasta	—
	illative	kinkkaamaan	—
	adessive	kinkkaamalla	—
	abessive	kinkkaamatta	—
	instructive	kinkkaaman	kinkattaman
4th4	verbal noun	kinkkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kinkkaamaisillani kinkkaamaisillamme 2nd kinkkaamaisillasi kinkkaamaisillanne 3rd kinkkaamaisillaan kinkkaamaisillansa

Further reading

• “kinkata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Antikka, Natikka, kakatin, katkani, kitkana, takkani, takkina, tankkia, tikkaan, tikkana