kinkerit

Finnish

Etymology

From Old Swedish gingerdh, gengiärdh.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiŋkerit/, [ˈk̟iŋk̟e̞rit̪]
• Rhymes: -iŋkerit
• Syllabification^(key): kin‧ke‧rit

Noun

kinkerit pl

1. examination in rural areas held historically to teach and test reading skills and knowledge of Christianity, now used chiefly for teaching

Declension

Inflection of kinkerit (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		—	kinkerit
genitive		—	kinkerien kinkereiden kinkereitten
partitive		—	kinkereitä kinkerejä
illative		—	kinkereihin
		singular	plural
nominative		—	kinkerit
accusative	nom.	—	kinkerit
	gen.	—
genitive		—	kinkerien kinkereiden kinkereitten
partitive		—	kinkereitä kinkerejä
inessive		—	kinkereissä
elative		—	kinkereistä
illative		—	kinkereihin
adessive		—	kinkereillä
ablative		—	kinkereiltä
allative		—	kinkereille
essive		—	kinkereinä
translative		—	kinkereiksi
abessive		—	kinkereittä
instructive		—	kinkerein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kinkerit (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative — kinkerini accusative nom. — kinkerini gen. — genitive — kinkerieni kinkereideni kinkereitteni partitive — kinkereitäni kinkerejäni inessive — kinkereissäni elative — kinkereistäni illative — kinkereihini adessive — kinkereilläni ablative — kinkereiltäni allative — kinkereilleni essive — kinkereinäni translative — kinkereikseni abessive — kinkereittäni instructive — — comitative — kinkereineni second-person singular possessor singular plural nominative — kinkerisi accusative nom. — kinkerisi gen. — genitive — kinkeriesi kinkereidesi kinkereittesi partitive — kinkereitäsi kinkerejäsi inessive — kinkereissäsi elative — kinkereistäsi illative — kinkereihisi adessive — kinkereilläsi ablative — kinkereiltäsi allative — kinkereillesi essive — kinkereinäsi translative — kinkereiksesi abessive — kinkereittäsi instructive — — comitative — kinkereinesi first-person plural possessor singular plural nominative — kinkerimme accusative nom. — kinkerimme gen. — genitive — kinkeriemme kinkereidemme kinkereittemme partitive — kinkereitämme kinkerejämme inessive — kinkereissämme elative — kinkereistämme illative — kinkereihimme adessive — kinkereillämme ablative — kinkereiltämme allative — kinkereillemme essive — kinkereinämme translative — kinkereiksemme abessive — kinkereittämme instructive — — comitative — kinkereinemme second-person plural possessor singular plural nominative — kinkerinne accusative nom. — kinkerinne gen. — genitive — kinkerienne kinkereidenne kinkereittenne partitive — kinkereitänne kinkerejänne inessive — kinkereissänne elative — kinkereistänne illative — kinkereihinne adessive — kinkereillänne ablative — kinkereiltänne allative — kinkereillenne essive — kinkereinänne translative — kinkereiksenne abessive — kinkereittänne instructive — — comitative — kinkereinenne third-person possessor singular plural nominative — kinkerinsä accusative nom. — kinkerinsä gen. — genitive — kinkeriensä kinkereidensä kinkereittensä partitive — kinkereitään kinkerejään kinkereitänsä kinkerejänsä inessive — kinkereissään kinkereissänsä elative — kinkereistään kinkereistänsä illative — kinkereihinsä adessive — kinkereillään kinkereillänsä ablative — kinkereiltään kinkereiltänsä allative — kinkereilleen kinkereillensä essive — kinkereinään kinkereinänsä translative — kinkereikseen kinkereiksensä abessive — kinkereittään kinkereittänsä instructive — — comitative — kinkereineen kinkereinensä

Derived terms

compounds

• lukukinkerit

 

Further reading

• “kinkerit”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02