kirahtaa

Finnish

Etymology

kir(k)- +‎ -ahtaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirɑhtɑːˣ/, [ˈk̟irɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -irɑhtɑː
• Syllabification^(key): ki‧rah‧taa

Verb

kirahtaa

1. (intransitive) to speak in a strict tone of voice
2. (intransitive) to squall, to waul

Conjugation

Inflection of kirahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirahdan	en kirahda	1st sing.	olen kirahtanut	en ole kirahtanut
2nd sing.		kirahdat	et kirahda	2nd sing.	olet kirahtanut	et ole kirahtanut
3rd sing.		kirahtaa	ei kirahda	3rd sing.	on kirahtanut	ei ole kirahtanut
1st plur.		kirahdamme	emme kirahda	1st plur.	olemme kirahtaneet	emme ole kirahtaneet
2nd plur.		kirahdatte	ette kirahda	2nd plur.	olette kirahtaneet	ette ole kirahtaneet
3rd plur.		kirahtavat	eivät kirahda	3rd plur.	ovat kirahtaneet	eivät ole kirahtaneet
passive		kirahdetaan	ei kirahdeta	passive	on kirahdettu	ei ole kirahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirahdin	en kirahtanut	1st sing.	olin kirahtanut	en ollut kirahtanut
2nd sing.		kirahdit	et kirahtanut	2nd sing.	olit kirahtanut	et ollut kirahtanut
3rd sing.		kirahti	ei kirahtanut	3rd sing.	oli kirahtanut	ei ollut kirahtanut
1st plur.		kirahdimme	emme kirahtaneet	1st plur.	olimme kirahtaneet	emme olleet kirahtaneet
2nd plur.		kirahditte	ette kirahtaneet	2nd plur.	olitte kirahtaneet	ette olleet kirahtaneet
3rd plur.		kirahtivat	eivät kirahtaneet	3rd plur.	olivat kirahtaneet	eivät olleet kirahtaneet
passive		kirahdettiin	ei kirahdettu	passive	oli kirahdettu	ei ollut kirahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirahtaisin	en kirahtaisi	1st sing.	olisin kirahtanut	en olisi kirahtanut
2nd sing.		kirahtaisit	et kirahtaisi	2nd sing.	olisit kirahtanut	et olisi kirahtanut
3rd sing.		kirahtaisi	ei kirahtaisi	3rd sing.	olisi kirahtanut	ei olisi kirahtanut
1st plur.		kirahtaisimme	emme kirahtaisi	1st plur.	olisimme kirahtaneet	emme olisi kirahtaneet
2nd plur.		kirahtaisitte	ette kirahtaisi	2nd plur.	olisitte kirahtaneet	ette olisi kirahtaneet
3rd plur.		kirahtaisivat	eivät kirahtaisi	3rd plur.	olisivat kirahtaneet	eivät olisi kirahtaneet
passive		kirahdettaisiin	ei kirahdettaisi	passive	olisi kirahdettu	ei olisi kirahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kirahda	älä kirahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kirahtakoon	älköön kirahtako	3rd sing.	olkoon kirahtanut	älköön olko kirahtanut
1st plur.		kirahtakaamme	älkäämme kirahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kirahtakaa	älkää kirahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kirahtakoot	älkööt kirahtako	3rd plur.	olkoot kirahtaneet	älkööt olko kirahtaneet
passive		kirahdettakoon	älköön kirahdettako	passive	olkoon kirahdettu	älköön olko kirahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirahtanen	en kirahtane	1st sing.	lienen kirahtanut	en liene kirahtanut
2nd sing.		kirahtanet	et kirahtane	2nd sing.	lienet kirahtanut	et liene kirahtanut
3rd sing.		kirahtanee	ei kirahtane	3rd sing.	lienee kirahtanut	ei liene kirahtanut
1st plur.		kirahtanemme	emme kirahtane	1st plur.	lienemme kirahtaneet	emme liene kirahtaneet
2nd plur.		kirahtanette	ette kirahtane	2nd plur.	lienette kirahtaneet	ette liene kirahtaneet
3rd plur.		kirahtanevat	eivät kirahtane	3rd plur.	lienevät kirahtaneet	eivät liene kirahtaneet
passive		kirahdettaneen	ei kirahdettane	passive	lienee kirahdettu	ei liene kirahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kirahtaa		present	kirahtava	kirahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirahtaakseni kirahtaaksemme 2nd kirahtaaksesi kirahtaaksenne 3rd kirahtaakseen kirahtaaksensa		past	kirahtanut	kirahdettu
2nd	inessive2	kirahtaessa	kirahdettaessa	agent3	kirahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirahtaessani kirahtaessamme 2nd kirahtaessasi kirahtaessanne 3rd kirahtaessaan kirahtaessansa		negative	kirahtamaton
	instructive	kirahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kirahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kirahtamassa	—
	elative	kirahtamasta	—
	illative	kirahtamaan	—
	adessive	kirahtamalla	—
	abessive	kirahtamatta	—
	instructive	kirahtaman	kirahdettaman
4th4	verbal noun	kirahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirahtamaisillani kirahtamaisillamme 2nd kirahtamaisillasi kirahtamaisillanne 3rd kirahtamaisillaan kirahtamaisillansa

Derived terms

• kirahdella
• kirahdus
• kirahtaminen

 

Further reading

• “kirahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• haarikat, haikarat, kihartaa