kirkonvahti

Ingrian

Etymology

From kirkon (“of a church”) +‎ vahti (“guard”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkirkonˌʋɑhti/, [ˈkirkŏ̞nˌʋɑhtʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkirkonˌʋɑhti/, [ˈkirɡ̊o̞nˌʋɑhti]
• Rhymes: -ɑhtʲ, -ɑhti
• Hyphenation: kir‧kon‧vah‧ti

Noun

kirkonvahti

1. church custodian

Declension

Declension of kirkonvahti (type 5/vahti, t- gradation)
	singular	plural
nominative	kirkonvahti	kirkonvahit
genitive	kirkonvahin	kirkonvahtiin, kirkonvahtiloin
partitive	kirkonvahtia	kirkonvahtija, kirkonvahtiloja
illative	kirkonvahtii	kirkonvahtii, kirkonvahtiloihe
inessive	kirkonvahis	kirkonvahtiis, kirkonvahtilois
elative	kirkonvahist	kirkonvahtiist, kirkonvahtiloist
allative	kirkonvahille	kirkonvahtiille, kirkonvahtiloille
adessive	kirkonvahil	kirkonvahtiil, kirkonvahtiloil
ablative	kirkonvahilt	kirkonvahtiilt, kirkonvahtiloilt
translative	kirkonvahiks	kirkonvahtiiks, kirkonvahtiloiks
essive	kirkonvahtinna, kirkonvahtiin	kirkonvahtiinna, kirkonvahtiloinna, kirkonvahtiin, kirkonvahtiloin
exessive1)	kirkonvahtint	kirkonvahtiint, kirkonvahtiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• kirkkostoroža

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 630