koikka

Ingrian

Puin koikka.

Alternative forms

• koika

Etymology

Borrowed from Russian койка (kojka, “bunk”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoi̯kːɑ/, [ˈko̞i̯kː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoi̯kːɑ/, [ˈko̞i̯kːɑ]
• Rhymes: -oi̯kː, -oi̯kːɑ
• Hyphenation: koik‧ka

Noun

koikka

1. bed

Declension

Declension of koikka (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	koikka	koikat
genitive	koikan	koikkiin
partitive	koikkaa	koikkia
illative	koikkaa	koikkii
inessive	koikaas	koikiis
elative	koikast	koikist
allative	koikalle	koikille
adessive	koikaal	koikiil
ablative	koikalt	koikilt
translative	koikaks	koikiks
essive	koikkanna, koikkaan	koikkinna, koikkiin
exessive1)	koikkant	koikkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• rovatti, sänky

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 183