Wiktionary

koluta

Finnish

edit

Etymology

edit

kolu +‎ -ta

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkolutɑˣ/, [ˈko̞lut̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -olutɑ
  • Syllabification(key): ko‧lu‧ta

Verb

edit

koluta

  1. To scour, ransack, search something.
    No, me käveltiin koko ostari läpi moneen kertaan ja koluttiin kummatkin kerrokset ja joitakin liikkeitä sisältä, mutta ei.
    Well, we walked through the whole mall many times and scoured both floors and inside some businesses, but no.

Conjugation

edit
Inflection of koluta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koluan en kolua 1st sing. olen kolunnut en ole kolunnut
2nd sing. koluat et kolua 2nd sing. olet kolunnut et ole kolunnut
3rd sing. koluaa ei kolua 3rd sing. on kolunnut ei ole kolunnut
1st plur. koluamme emme kolua 1st plur. olemme kolunneet emme ole kolunneet
2nd plur. koluatte ette kolua 2nd plur. olette kolunneet ette ole kolunneet
3rd plur. koluavat eivät kolua 3rd plur. ovat kolunneet eivät ole kolunneet
passive kolutaan ei koluta passive on koluttu ei ole koluttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolusin en kolunnut 1st sing. olin kolunnut en ollut kolunnut
2nd sing. kolusit et kolunnut 2nd sing. olit kolunnut et ollut kolunnut
3rd sing. kolusi ei kolunnut 3rd sing. oli kolunnut ei ollut kolunnut
1st plur. kolusimme emme kolunneet 1st plur. olimme kolunneet emme olleet kolunneet
2nd plur. kolusitte ette kolunneet 2nd plur. olitte kolunneet ette olleet kolunneet
3rd plur. kolusivat eivät kolunneet 3rd plur. olivat kolunneet eivät olleet kolunneet
passive koluttiin ei koluttu passive oli koluttu ei ollut koluttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koluaisin
koluisin 		en koluaisi
en koluisi 		1st sing. olisin kolunnut en olisi kolunnut
2nd sing. koluaisit
koluisit 		et koluaisi
et koluisi 		2nd sing. olisit kolunnut et olisi kolunnut
3rd sing. koluaisi
koluisi 		ei koluaisi
ei koluisi 		3rd sing. olisi kolunnut ei olisi kolunnut
1st plur. koluaisimme
koluisimme 		emme koluaisi
emme koluisi 		1st plur. olisimme kolunneet emme olisi kolunneet
2nd plur. koluaisitte
koluisitte 		ette koluaisi
ette koluisi 		2nd plur. olisitte kolunneet ette olisi kolunneet
3rd plur. koluaisivat
koluisivat 		eivät koluaisi
eivät koluisi 		3rd plur. olisivat kolunneet eivät olisi kolunneet
passive koluttaisiin ei koluttaisi passive olisi koluttu ei olisi koluttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kolua älä kolua 2nd sing. — —
3rd sing. kolutkoon älköön kolutko 3rd sing. olkoon kolunnut älköön olko kolunnut
1st plur. kolutkaamme älkäämme kolutko 1st plur. — —
2nd plur. kolutkaa älkää kolutko 2nd plur. — —
3rd plur. kolutkoot älkööt kolutko 3rd plur. olkoot kolunneet älkööt olko kolunneet
passive koluttakoon älköön koluttako passive olkoon koluttu älköön olko koluttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolunnen en kolunne 1st sing. lienen kolunnut en liene kolunnut
2nd sing. kolunnet et kolunne 2nd sing. lienet kolunnut et liene kolunnut
3rd sing. kolunnee ei kolunne 3rd sing. lienee kolunnut ei liene kolunnut
1st plur. kolunnemme emme kolunne 1st plur. lienemme kolunneet emme liene kolunneet
2nd plur. kolunnette ette kolunne 2nd plur. lienette kolunneet ette liene kolunneet
3rd plur. kolunnevat eivät kolunne 3rd plur. lienevät kolunneet eivät liene kolunneet
passive koluttaneen ei koluttane passive lienee koluttu ei liene koluttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koluta present koluava koluttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolutakseni kolutaksemme
2nd kolutaksesi kolutaksenne
3rd kolutakseen
kolutaksensa
past kolunnut koluttu
2nd inessive2 kolutessa koluttaessa agent4 koluama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolutessani kolutessamme
2nd kolutessasi kolutessanne
3rd kolutessaan
kolutessansa
negative koluamaton
instructive koluten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive koluamassa —
elative koluamasta —
illative koluamaan —
adessive koluamalla —
abessive koluamatta —
instructive koluaman koluttaman
4th3 verbal noun koluaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koluamaisillani koluamaisillamme
2nd koluamaisillasi koluamaisillanne
3rd koluamaisillaan
koluamaisillansa

Further reading

edit

Anagrams

edit
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=koluta&oldid=75556353"