kuikuilla

Finnish

Etymology

kuiku- +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkui̯kui̯lːɑˣ/, [ˈkui̯kui̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uikuilːɑ
• Syllabification^(key): kui‧kuil‧la

Verb

kuikuilla (informal, intransitive, transitive, usually atelic)

1. to watch curiously and by straining the neck

Conjugation

Inflection of kuikuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuikuilen	en kuikuile	1st sing.	olen kuikuillut	en ole kuikuillut
2nd sing.		kuikuilet	et kuikuile	2nd sing.	olet kuikuillut	et ole kuikuillut
3rd sing.		kuikuilee	ei kuikuile	3rd sing.	on kuikuillut	ei ole kuikuillut
1st plur.		kuikuilemme	emme kuikuile	1st plur.	olemme kuikuilleet	emme ole kuikuilleet
2nd plur.		kuikuilette	ette kuikuile	2nd plur.	olette kuikuilleet	ette ole kuikuilleet
3rd plur.		kuikuilevat	eivät kuikuile	3rd plur.	ovat kuikuilleet	eivät ole kuikuilleet
passive		kuikuillaan	ei kuikuilla	passive	on kuikuiltu	ei ole kuikuiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuikuilin	en kuikuillut	1st sing.	olin kuikuillut	en ollut kuikuillut
2nd sing.		kuikuilit	et kuikuillut	2nd sing.	olit kuikuillut	et ollut kuikuillut
3rd sing.		kuikuili	ei kuikuillut	3rd sing.	oli kuikuillut	ei ollut kuikuillut
1st plur.		kuikuilimme	emme kuikuilleet	1st plur.	olimme kuikuilleet	emme olleet kuikuilleet
2nd plur.		kuikuilitte	ette kuikuilleet	2nd plur.	olitte kuikuilleet	ette olleet kuikuilleet
3rd plur.		kuikuilivat	eivät kuikuilleet	3rd plur.	olivat kuikuilleet	eivät olleet kuikuilleet
passive		kuikuiltiin	ei kuikuiltu	passive	oli kuikuiltu	ei ollut kuikuiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuikuilisin	en kuikuilisi	1st sing.	olisin kuikuillut	en olisi kuikuillut
2nd sing.		kuikuilisit	et kuikuilisi	2nd sing.	olisit kuikuillut	et olisi kuikuillut
3rd sing.		kuikuilisi	ei kuikuilisi	3rd sing.	olisi kuikuillut	ei olisi kuikuillut
1st plur.		kuikuilisimme	emme kuikuilisi	1st plur.	olisimme kuikuilleet	emme olisi kuikuilleet
2nd plur.		kuikuilisitte	ette kuikuilisi	2nd plur.	olisitte kuikuilleet	ette olisi kuikuilleet
3rd plur.		kuikuilisivat	eivät kuikuilisi	3rd plur.	olisivat kuikuilleet	eivät olisi kuikuilleet
passive		kuikuiltaisiin	ei kuikuiltaisi	passive	olisi kuikuiltu	ei olisi kuikuiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuikuile	älä kuikuile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kuikuilkoon	älköön kuikuilko	3rd sing.	olkoon kuikuillut	älköön olko kuikuillut
1st plur.		kuikuilkaamme	älkäämme kuikuilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kuikuilkaa	älkää kuikuilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kuikuilkoot	älkööt kuikuilko	3rd plur.	olkoot kuikuilleet	älkööt olko kuikuilleet
passive		kuikuiltakoon	älköön kuikuiltako	passive	olkoon kuikuiltu	älköön olko kuikuiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuikuillen	en kuikuille	1st sing.	lienen kuikuillut	en liene kuikuillut
2nd sing.		kuikuillet	et kuikuille	2nd sing.	lienet kuikuillut	et liene kuikuillut
3rd sing.		kuikuillee	ei kuikuille	3rd sing.	lienee kuikuillut	ei liene kuikuillut
1st plur.		kuikuillemme	emme kuikuille	1st plur.	lienemme kuikuilleet	emme liene kuikuilleet
2nd plur.		kuikuillette	ette kuikuille	2nd plur.	lienette kuikuilleet	ette liene kuikuilleet
3rd plur.		kuikuillevat	eivät kuikuille	3rd plur.	lienevät kuikuilleet	eivät liene kuikuilleet
passive		kuikuiltaneen	ei kuikuiltane	passive	lienee kuikuiltu	ei liene kuikuiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kuikuilla		present	kuikuileva	kuikuiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuikuillakseni kuikuillaksemme 2nd kuikuillaksesi kuikuillaksenne 3rd kuikuillakseen kuikuillaksensa		past	kuikuillut	kuikuiltu
2nd	inessive2	kuikuillessa	kuikuiltaessa	agent3	kuikuilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuikuillessani kuikuillessamme 2nd kuikuillessasi kuikuillessanne 3rd kuikuillessaan kuikuillessansa		negative	kuikuilematon
	instructive	kuikuillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kuikuilemassa	—
	elative	kuikuilemasta	—
	illative	kuikuilemaan	—
	adessive	kuikuilemalla	—
	abessive	kuikuilematta	—
	instructive	kuikuileman	kuikuiltaman
4th4	verbal noun	kuikuileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuikuilemaisillani kuikuilemaisillamme 2nd kuikuilemaisillasi kuikuilemaisillanne 3rd kuikuilemaisillaan kuikuilemaisillansa

Derived terms

• kuikuilu

 

Further reading

• “kuikuilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02