kumpassi

Ingrian

Kumpassi.

Etymology

Ultimately from Medieval Latin compassus. Compare Finnish kompassi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkumpɑsːi/, [ˈkumpəs̠ʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkumpɑsːi/, [ˈkumb̥ɑʃːi]
• Rhymes: -umpɑsʲː, -umpɑsːi
• Hyphenation: kum‧pas‧si

Noun

kumpassi

1. compass
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10:

     Seisotettaa kumpassi niin:

     The compass is stopped as follows:

Declension

Declension of kumpassi (type 5/vahti, no gradation)
	singular	plural
nominative	kumpassi	kumpassit
genitive	kumpassin	kumpassiin, kumpassiloin
partitive	kumpassia	kumpassija, kumpassiloja
illative	kumpassii	kumpassii, kumpassiloihe
inessive	kumpassiis	kumpassiis, kumpassilois
elative	kumpassist	kumpassiist, kumpassiloist
allative	kumpassille	kumpassiille, kumpassiloille
adessive	kumpassiil	kumpassiil, kumpassiloil
ablative	kumpassilt	kumpassiilt, kumpassiloilt
translative	kumpassiks	kumpassiiks, kumpassiloiks
essive	kumpassinna, kumpassiin	kumpassiinna, kumpassiloinna, kumpassiin, kumpassiloin
exessive1)	kumpassint	kumpassiint, kumpassiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 705