Open main menu

Wiktionary β

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

From Old Swedish kumpan.

NounEdit

kumppani

  1. companion
  2. partner, spouse
  3. partner, associate

DeclensionEdit

Inflection of kumppani (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative kumppani kumppanit
genitive kumppanin kumppanien
kumppaneiden
kumppaneitten
partitive kumppania kumppaneita
kumppaneja
illative kumppaniin kumppaneihin
singular plural
nominative kumppani kumppanit
accusative nom. kumppani kumppanit
gen. kumppanin
genitive kumppanin kumppanien
kumppaneiden
kumppaneitten
partitive kumppania kumppaneita
kumppaneja
inessive kumppanissa kumppaneissa
elative kumppanista kumppaneista
illative kumppaniin kumppaneihin
adessive kumppanilla kumppaneilla
ablative kumppanilta kumppaneilta
allative kumppanille kumppaneille
essive kumppanina kumppaneina
translative kumppaniksi kumppaneiksi
instructive kumppanein
abessive kumppanitta kumppaneitta
comitative kumppaneineen

SynonymsEdit

Derived termsEdit