kihlakumppani

FinnishEdit

EtymologyEdit

kihlata (to engage) +‎ kumppani (companion, partner)

NounEdit

kihlakumppani

  1. engaged person in relation to his/her partner, especially in legal context
    Kihlakumppanien on kirjallisesti vakuutettava avioliiton esteiden tutkijalle, että avioliitolle ei ole 7–9 §:ssä tarkoitettua estettä. (Suomen avioliittolaki, 3. luku 12 §)
    The engaged persons shall assure the examiner of impediments to marriage in writing that there is no impediment to marriage, as referred to in sections 7—9. (Finnish Marriage law Ch. 3, Sect. 12)

DeclensionEdit

Inflection of kihlakumppani (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative kihlakumppani kihlakumppanit
genitive kihlakumppanin kihlakumppanien
kihlakumppaneiden
kihlakumppaneitten
partitive kihlakumppania kihlakumppaneita
kihlakumppaneja
illative kihlakumppaniin kihlakumppaneihin
singular plural
nominative kihlakumppani kihlakumppanit
accusative nom. kihlakumppani kihlakumppanit
gen. kihlakumppanin
genitive kihlakumppanin kihlakumppanien
kihlakumppaneiden
kihlakumppaneitten
partitive kihlakumppania kihlakumppaneita
kihlakumppaneja
inessive kihlakumppanissa kihlakumppaneissa
elative kihlakumppanista kihlakumppaneista
illative kihlakumppaniin kihlakumppaneihin
adessive kihlakumppanilla kihlakumppaneilla
ablative kihlakumppanilta kihlakumppaneilta
allative kihlakumppanille kihlakumppaneille
essive kihlakumppanina kihlakumppaneina
translative kihlakumppaniksi kihlakumppaneiksi
instructive kihlakumppanein
abessive kihlakumppanitta kihlakumppaneitta
comitative kihlakumppaneineen
Possessive forms of kihlakumppani (type paperi)
possessor singular plural
1st person kihlakumppanini kihlakumppanimme
2nd person kihlakumppanisi kihlakumppaninne
3rd person kihlakumppaninsa

SynonymsEdit