kuultaa

Finnish

Etymology 1

kuu +‎ -ltaa, or perhaps via dialectal kuulea (~ kuulas).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːltɑːˣ/, [ˈkuːl̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uːltɑː
• Syllabification^(key): kuul‧taa

Verb

kuultaa

1. (intransitive) to be translucent
2. (intransitive) to be dimly visible

Conjugation

Inflection of kuultaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuullan	en kuulla	1st sing.	olen kuultanut	en ole kuultanut
2nd sing.		kuullat	et kuulla	2nd sing.	olet kuultanut	et ole kuultanut
3rd sing.		kuultaa	ei kuulla	3rd sing.	on kuultanut	ei ole kuultanut
1st plur.		kuullamme	emme kuulla	1st plur.	olemme kuultaneet	emme ole kuultaneet
2nd plur.		kuullatte	ette kuulla	2nd plur.	olette kuultaneet	ette ole kuultaneet
3rd plur.		kuultavat	eivät kuulla	3rd plur.	ovat kuultaneet	eivät ole kuultaneet
passive		kuulletaan	ei kuulleta	passive	on kuullettu	ei ole kuullettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulsin	en kuultanut	1st sing.	olin kuultanut	en ollut kuultanut
2nd sing.		kuulsit	et kuultanut	2nd sing.	olit kuultanut	et ollut kuultanut
3rd sing.		kuulsi	ei kuultanut	3rd sing.	oli kuultanut	ei ollut kuultanut
1st plur.		kuulsimme	emme kuultaneet	1st plur.	olimme kuultaneet	emme olleet kuultaneet
2nd plur.		kuulsitte	ette kuultaneet	2nd plur.	olitte kuultaneet	ette olleet kuultaneet
3rd plur.		kuulsivat	eivät kuultaneet	3rd plur.	olivat kuultaneet	eivät olleet kuultaneet
passive		kuullettiin	ei kuullettu	passive	oli kuullettu	ei ollut kuullettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuultaisin	en kuultaisi	1st sing.	olisin kuultanut	en olisi kuultanut
2nd sing.		kuultaisit	et kuultaisi	2nd sing.	olisit kuultanut	et olisi kuultanut
3rd sing.		kuultaisi	ei kuultaisi	3rd sing.	olisi kuultanut	ei olisi kuultanut
1st plur.		kuultaisimme	emme kuultaisi	1st plur.	olisimme kuultaneet	emme olisi kuultaneet
2nd plur.		kuultaisitte	ette kuultaisi	2nd plur.	olisitte kuultaneet	ette olisi kuultaneet
3rd plur.		kuultaisivat	eivät kuultaisi	3rd plur.	olisivat kuultaneet	eivät olisi kuultaneet
passive		kuullettaisiin	ei kuullettaisi	passive	olisi kuullettu	ei olisi kuullettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuulla	älä kuulla	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kuultakoon	älköön kuultako	3rd sing.	olkoon kuultanut	älköön olko kuultanut
1st plur.		kuultakaamme	älkäämme kuultako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kuultakaa	älkää kuultako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kuultakoot	älkööt kuultako	3rd plur.	olkoot kuultaneet	älkööt olko kuultaneet
passive		kuullettakoon	älköön kuullettako	passive	olkoon kuullettu	älköön olko kuullettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuultanen	en kuultane	1st sing.	lienen kuultanut	en liene kuultanut
2nd sing.		kuultanet	et kuultane	2nd sing.	lienet kuultanut	et liene kuultanut
3rd sing.		kuultanee	ei kuultane	3rd sing.	lienee kuultanut	ei liene kuultanut
1st plur.		kuultanemme	emme kuultane	1st plur.	lienemme kuultaneet	emme liene kuultaneet
2nd plur.		kuultanette	ette kuultane	2nd plur.	lienette kuultaneet	ette liene kuultaneet
3rd plur.		kuultanevat	eivät kuultane	3rd plur.	lienevät kuultaneet	eivät liene kuultaneet
passive		kuullettaneen	ei kuullettane	passive	lienee kuullettu	ei liene kuullettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kuultaa		present	kuultava	kuullettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuultaakseni kuultaaksemme 2nd kuultaaksesi kuultaaksenne 3rd kuultaakseen kuultaaksensa		past	kuultanut	kuullettu
2nd	inessive2	kuultaessa	kuullettaessa	agent3	kuultama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuultaessani kuultaessamme 2nd kuultaessasi kuultaessanne 3rd kuultaessaan kuultaessansa		negative	kuultamaton
	instructive	kuultaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kuultaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kuultamassa	—
	elative	kuultamasta	—
	illative	kuultamaan	—
	adessive	kuultamalla	—
	abessive	kuultamatta	—
	instructive	kuultaman	kuullettaman
4th4	verbal noun	kuultaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuultamaisillani kuultamaisillamme 2nd kuultamaisillasi kuultamaisillanne 3rd kuultamaisillaan kuultamaisillansa

Derived terms

nouns

• kuulto

 

Further reading

• “kuultaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːltɑː/, [ˈkuːl̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -uːltɑː
• Syllabification^(key): kuul‧taa

Verb

kuultaa

1. third-person singular present indicative of kuultaa

Anagrams

• kuulaat