leikka

Ingrian

Leikka.

Etymology

Borrowed from Russian лейка (lejka).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlei̯kːɑ/, [ˈlʲe̞i̯kː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlʲei̯kːɑ/, [ˈlʲe̞i̯kːɑ]
• Rhymes: -ei̯kː, -ei̯kːɑ
• Hyphenation: leik‧ka

Noun

leikka

1. watering can

Declension

Declension of leikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	leikka	leikat
genitive	leikan	leikkoin
partitive	leikkaa	leikkoja
illative	leikkaa	leikkoi
inessive	leikaas	leikois
elative	leikast	leikoist
allative	leikalle	leikoille
adessive	leikaal	leikoil
ablative	leikalt	leikoilt
translative	leikaks	leikoiks
essive	leikkanna, leikkaan	leikkoinna, leikkoin
exessive1)	leikkant	leikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 259