leimata

Finnish

Etymology

From leima +‎ -ta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlei̯mɑtɑˣ/, [ˈle̞i̯mɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -eimɑtɑ
• Syllabification^(key): lei‧ma‧ta

Verb

leimata

1. (transitive) to stamp (with a stamp)
2. (transitive) to denounce
3. (transitive) to taint a person's reputation
4. (transitive) to stigmatize

Conjugation

Inflection of leimata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		leimaan	en leimaa	1st sing.	olen leimannut	en ole leimannut
2nd sing.		leimaat	et leimaa	2nd sing.	olet leimannut	et ole leimannut
3rd sing.		leimaa	ei leimaa	3rd sing.	on leimannut	ei ole leimannut
1st plur.		leimaamme	emme leimaa	1st plur.	olemme leimanneet	emme ole leimanneet
2nd plur.		leimaatte	ette leimaa	2nd plur.	olette leimanneet	ette ole leimanneet
3rd plur.		leimaavat	eivät leimaa	3rd plur.	ovat leimanneet	eivät ole leimanneet
passive		leimataan	ei leimata	passive	on leimattu	ei ole leimattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		leimasin	en leimannut	1st sing.	olin leimannut	en ollut leimannut
2nd sing.		leimasit	et leimannut	2nd sing.	olit leimannut	et ollut leimannut
3rd sing.		leimasi	ei leimannut	3rd sing.	oli leimannut	ei ollut leimannut
1st plur.		leimasimme	emme leimanneet	1st plur.	olimme leimanneet	emme olleet leimanneet
2nd plur.		leimasitte	ette leimanneet	2nd plur.	olitte leimanneet	ette olleet leimanneet
3rd plur.		leimasivat	eivät leimanneet	3rd plur.	olivat leimanneet	eivät olleet leimanneet
passive		leimattiin	ei leimattu	passive	oli leimattu	ei ollut leimattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		leimaisin	en leimaisi	1st sing.	olisin leimannut	en olisi leimannut
2nd sing.		leimaisit	et leimaisi	2nd sing.	olisit leimannut	et olisi leimannut
3rd sing.		leimaisi	ei leimaisi	3rd sing.	olisi leimannut	ei olisi leimannut
1st plur.		leimaisimme	emme leimaisi	1st plur.	olisimme leimanneet	emme olisi leimanneet
2nd plur.		leimaisitte	ette leimaisi	2nd plur.	olisitte leimanneet	ette olisi leimanneet
3rd plur.		leimaisivat	eivät leimaisi	3rd plur.	olisivat leimanneet	eivät olisi leimanneet
passive		leimattaisiin	ei leimattaisi	passive	olisi leimattu	ei olisi leimattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		leimaa	älä leimaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		leimatkoon	älköön leimatko	3rd sing.	olkoon leimannut	älköön olko leimannut
1st plur.		leimatkaamme	älkäämme leimatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		leimatkaa	älkää leimatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		leimatkoot	älkööt leimatko	3rd plur.	olkoot leimanneet	älkööt olko leimanneet
passive		leimattakoon	älköön leimattako	passive	olkoon leimattu	älköön olko leimattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		leimannen	en leimanne	1st sing.	lienen leimannut	en liene leimannut
2nd sing.		leimannet	et leimanne	2nd sing.	lienet leimannut	et liene leimannut
3rd sing.		leimannee	ei leimanne	3rd sing.	lienee leimannut	ei liene leimannut
1st plur.		leimannemme	emme leimanne	1st plur.	lienemme leimanneet	emme liene leimanneet
2nd plur.		leimannette	ette leimanne	2nd plur.	lienette leimanneet	ette liene leimanneet
3rd plur.		leimannevat	eivät leimanne	3rd plur.	lienevät leimanneet	eivät liene leimanneet
passive		leimattaneen	ei leimattane	passive	lienee leimattu	ei liene leimattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		leimata		present	leimaava	leimattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st leimatakseni leimataksemme 2nd leimataksesi leimataksenne 3rd leimatakseen leimataksensa		past	leimannut	leimattu
2nd	inessive2	leimatessa	leimattaessa	agent3	leimaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st leimatessani leimatessamme 2nd leimatessasi leimatessanne 3rd leimatessaan leimatessansa		negative	leimaamaton
	instructive	leimaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	leimaamassa	—
	elative	leimaamasta	—
	illative	leimaamaan	—
	adessive	leimaamalla	—
	abessive	leimaamatta	—
	instructive	leimaaman	leimattaman
4th4	verbal noun	leimaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st leimaamaisillani leimaamaisillamme 2nd leimaamaisillasi leimaamaisillanne 3rd leimaamaisillaan leimaamaisillansa

Derived terms

nouns

• leimaaja
• leimaaminen
• leimaus

 

verbs

• leimailla
• leimauttaa
• leimautua

 

Further reading

• “leimata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• laimeat, laimeta, meilata