luotella

Finnish

Etymology

luottaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯telːɑˣ/, [ˈluo̞̯t̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uotelːɑ
• Syllabification^(key): luo‧tel‧la

Verb

luotella

1. frequentative of luottaa (“to trust, rely on”)
2. (transitive) to whipstitch

Conjugation

Inflection of luotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luottelen	en luottele	1st sing.	olen luotellut	en ole luotellut
2nd sing.		luottelet	et luottele	2nd sing.	olet luotellut	et ole luotellut
3rd sing.		luottelee	ei luottele	3rd sing.	on luotellut	ei ole luotellut
1st plur.		luottelemme	emme luottele	1st plur.	olemme luotelleet	emme ole luotelleet
2nd plur.		luottelette	ette luottele	2nd plur.	olette luotelleet	ette ole luotelleet
3rd plur.		luottelevat	eivät luottele	3rd plur.	ovat luotelleet	eivät ole luotelleet
passive		luotellaan	ei luotella	passive	on luoteltu	ei ole luoteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luottelin	en luotellut	1st sing.	olin luotellut	en ollut luotellut
2nd sing.		luottelit	et luotellut	2nd sing.	olit luotellut	et ollut luotellut
3rd sing.		luotteli	ei luotellut	3rd sing.	oli luotellut	ei ollut luotellut
1st plur.		luottelimme	emme luotelleet	1st plur.	olimme luotelleet	emme olleet luotelleet
2nd plur.		luottelitte	ette luotelleet	2nd plur.	olitte luotelleet	ette olleet luotelleet
3rd plur.		luottelivat	eivät luotelleet	3rd plur.	olivat luotelleet	eivät olleet luotelleet
passive		luoteltiin	ei luoteltu	passive	oli luoteltu	ei ollut luoteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luottelisin	en luottelisi	1st sing.	olisin luotellut	en olisi luotellut
2nd sing.		luottelisit	et luottelisi	2nd sing.	olisit luotellut	et olisi luotellut
3rd sing.		luottelisi	ei luottelisi	3rd sing.	olisi luotellut	ei olisi luotellut
1st plur.		luottelisimme	emme luottelisi	1st plur.	olisimme luotelleet	emme olisi luotelleet
2nd plur.		luottelisitte	ette luottelisi	2nd plur.	olisitte luotelleet	ette olisi luotelleet
3rd plur.		luottelisivat	eivät luottelisi	3rd plur.	olisivat luotelleet	eivät olisi luotelleet
passive		luoteltaisiin	ei luoteltaisi	passive	olisi luoteltu	ei olisi luoteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		luottele	älä luottele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		luotelkoon	älköön luotelko	3rd sing.	olkoon luotellut	älköön olko luotellut
1st plur.		luotelkaamme	älkäämme luotelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		luotelkaa	älkää luotelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		luotelkoot	älkööt luotelko	3rd plur.	olkoot luotelleet	älkööt olko luotelleet
passive		luoteltakoon	älköön luoteltako	passive	olkoon luoteltu	älköön olko luoteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luotellen	en luotelle	1st sing.	lienen luotellut	en liene luotellut
2nd sing.		luotellet	et luotelle	2nd sing.	lienet luotellut	et liene luotellut
3rd sing.		luotellee	ei luotelle	3rd sing.	lienee luotellut	ei liene luotellut
1st plur.		luotellemme	emme luotelle	1st plur.	lienemme luotelleet	emme liene luotelleet
2nd plur.		luotellette	ette luotelle	2nd plur.	lienette luotelleet	ette liene luotelleet
3rd plur.		luotellevat	eivät luotelle	3rd plur.	lienevät luotelleet	eivät liene luotelleet
passive		luoteltaneen	ei luoteltane	passive	lienee luoteltu	ei liene luoteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		luotella		present	luotteleva	luoteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luotellakseni luotellaksemme 2nd luotellaksesi luotellaksenne 3rd luotellakseen luotellaksensa		past	luotellut	luoteltu
2nd	inessive2	luotellessa	luoteltaessa	agent3	luottelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st luotellessani luotellessamme 2nd luotellessasi luotellessanne 3rd luotellessaan luotellessansa		negative	luottelematon
	instructive	luotellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	luottelemassa	—
	elative	luottelemasta	—
	illative	luottelemaan	—
	adessive	luottelemalla	—
	abessive	luottelematta	—
	instructive	luotteleman	luoteltaman
4th4	verbal noun	luotteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luottelemaisillani luottelemaisillamme 2nd luottelemaisillasi luottelemaisillanne 3rd luottelemaisillaan luottelemaisillansa

Derived terms

• luottelu

 

Further reading

• “luotella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03