maariankoivu

Ingrian

Lehto maariakoivuloja.

Etymology

From Maarian (“of Mary”) +‎ koivu (“birch”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑːriɑnˌkoi̯ʋu/, [ˈmɑːre̞ŋˌko̞i̯ʋŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑːriɑnˌkoi̯ʋu/, [ˈmɑːriɑŋˌko̞i̯ʋu]
• Rhymes: -oi̯ʋu
• Hyphenation: maa‧ri‧an‧koi‧vu

Noun

maariankoivu

1. curly birch (Betula pendula var. carelica)

Declension

Declension of maariankoivu (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	maariankoivu	maariankoivut
genitive	maariankoivun	maariankoivuin, maariankoivuloin
partitive	maariankoivua	maariankoivuja, maariankoivuloja
illative	maariankoivuu	maariankoivui, maariankoivuloihe
inessive	maariankoivuus	maariankoivuis, maariankoivulois
elative	maariankoivust	maariankoivuist, maariankoivuloist
allative	maariankoivulle	maariankoivuille, maariankoivuloille
adessive	maariankoivuul	maariankoivuil, maariankoivuloil
ablative	maariankoivult	maariankoivuilt, maariankoivuloilt
translative	maariankoivuks	maariankoivuiks, maariankoivuloiks
essive	maariankoivunna, maariankoivuun	maariankoivuinna, maariankoivuloinna, maariankoivuin, maariankoivuloin
exessive1)	maariankoivunt	maariankoivuint, maariankoivuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 303