Contents

CatalanEdit

NounEdit

ministeri m ‎(plural ministeris)

  1. ministry

FinnishEdit

EtymologyEdit

From Swedish minister, from Latin minister.

PronunciationEdit

  • Hyphenation: mi‧nis‧te‧ri
  • IPA(key): [ˈministeri]

NounEdit

ministeri

  1. A minister (member of the Cabinet).

DeclensionEdit

Inflection of ministeri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative ministeri ministerit
genitive ministerin ministerien
ministereiden
ministereitten
partitive ministeriä ministereitä
ministerejä
illative ministeriin ministereihin
singular plural
nominative ministeri ministerit
accusative nom. ministeri ministerit
gen. ministerin
genitive ministerin ministerien
ministereiden
ministereitten
partitive ministeriä ministereitä
ministerejä
inessive ministerissä ministereissä
elative ministeristä ministereistä
illative ministeriin ministereihin
adessive ministerillä ministereillä
ablative ministeriltä ministereiltä
allative ministerille ministereille
essive ministerinä ministereinä
translative ministeriksi ministereiksi
instructive ministerein
abessive ministerittä ministereittä
comitative ministereineen

AnagramsEdit


ItalianEdit

NounEdit

ministeri m

  1. plural of ministero

AnagramsEdit


SicilianEdit

NounEdit

ministeri

  1. plural of ministeru