muurahain

Ingrian

Muurahain.

Etymology

From Proto-Finnic *muurahainën. Cognates include Finnish muurahainen and Veps murahaine.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmuːrɑhɑi̯ne/, [ˈmuːrəhəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmuːrɑhɑi̯n/, [ˈmuːrɑhɑi̯n]
• Rhymes: -uːrɑhɑi̯n
• Hyphenation: muu‧ra‧hain

Noun

muurahain

1. ant

Declension

Declension of muurahain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	muurahain	muurahaiset
genitive	muurahaisen	muurahaisiin
partitive	muurahaista, muurahaist	muurahaisia
illative	muurahaisee	muurahaisii
inessive	muurahaisees	muurahaisiis
elative	muurahaisest	muurahaisist
allative	muurahaiselle	muurahaisille
adessive	muurahaiseel	muurahaisiil
ablative	muurahaiselt	muurahaisilt
translative	muurahaiseks	muurahaisiks
essive	muurahaisenna, muurahaiseen	muurahaisinna, muurahaisiin
exessive1)	muurahaisent	muurahaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (rare) kusilain

Derived terms

• kusimuurahain

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 51
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 322