myönnytellä

Finnish

Etymology

myönnyttää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯nːytelːæˣ/, [ˈmyø̞̯nːyˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): myön‧ny‧tel‧lä

Verb

myönnytellä

1. to concede

Conjugation

Inflection of myönnytellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnyttelen	en myönnyttele	1st sing.	olen myönnytellyt	en ole myönnytellyt
2nd sing.		myönnyttelet	et myönnyttele	2nd sing.	olet myönnytellyt	et ole myönnytellyt
3rd sing.		myönnyttelee	ei myönnyttele	3rd sing.	on myönnytellyt	ei ole myönnytellyt
1st plur.		myönnyttelemme	emme myönnyttele	1st plur.	olemme myönnytelleet	emme ole myönnytelleet
2nd plur.		myönnyttelette	ette myönnyttele	2nd plur.	olette myönnytelleet	ette ole myönnytelleet
3rd plur.		myönnyttelevät	eivät myönnyttele	3rd plur.	ovat myönnytelleet	eivät ole myönnytelleet
passive		myönnytellään	ei myönnytellä	passive	on myönnytelty	ei ole myönnytelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnyttelin	en myönnytellyt	1st sing.	olin myönnytellyt	en ollut myönnytellyt
2nd sing.		myönnyttelit	et myönnytellyt	2nd sing.	olit myönnytellyt	et ollut myönnytellyt
3rd sing.		myönnytteli	ei myönnytellyt	3rd sing.	oli myönnytellyt	ei ollut myönnytellyt
1st plur.		myönnyttelimme	emme myönnytelleet	1st plur.	olimme myönnytelleet	emme olleet myönnytelleet
2nd plur.		myönnyttelitte	ette myönnytelleet	2nd plur.	olitte myönnytelleet	ette olleet myönnytelleet
3rd plur.		myönnyttelivät	eivät myönnytelleet	3rd plur.	olivat myönnytelleet	eivät olleet myönnytelleet
passive		myönnyteltiin	ei myönnytelty	passive	oli myönnytelty	ei ollut myönnytelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnyttelisin	en myönnyttelisi	1st sing.	olisin myönnytellyt	en olisi myönnytellyt
2nd sing.		myönnyttelisit	et myönnyttelisi	2nd sing.	olisit myönnytellyt	et olisi myönnytellyt
3rd sing.		myönnyttelisi	ei myönnyttelisi	3rd sing.	olisi myönnytellyt	ei olisi myönnytellyt
1st plur.		myönnyttelisimme	emme myönnyttelisi	1st plur.	olisimme myönnytelleet	emme olisi myönnytelleet
2nd plur.		myönnyttelisitte	ette myönnyttelisi	2nd plur.	olisitte myönnytelleet	ette olisi myönnytelleet
3rd plur.		myönnyttelisivät	eivät myönnyttelisi	3rd plur.	olisivat myönnytelleet	eivät olisi myönnytelleet
passive		myönnyteltäisiin	ei myönnyteltäisi	passive	olisi myönnytelty	ei olisi myönnytelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myönnyttele	älä myönnyttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myönnytelköön	älköön myönnytelkö	3rd sing.	olkoon myönnytellyt	älköön olko myönnytellyt
1st plur.		myönnytelkäämme	älkäämme myönnytelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myönnytelkää	älkää myönnytelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myönnytelkööt	älkööt myönnytelkö	3rd plur.	olkoot myönnytelleet	älkööt olko myönnytelleet
passive		myönnyteltäköön	älköön myönnyteltäkö	passive	olkoon myönnytelty	älköön olko myönnytelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnytellen	en myönnytelle	1st sing.	lienen myönnytellyt	en liene myönnytellyt
2nd sing.		myönnytellet	et myönnytelle	2nd sing.	lienet myönnytellyt	et liene myönnytellyt
3rd sing.		myönnytellee	ei myönnytelle	3rd sing.	lienee myönnytellyt	ei liene myönnytellyt
1st plur.		myönnytellemme	emme myönnytelle	1st plur.	lienemme myönnytelleet	emme liene myönnytelleet
2nd plur.		myönnytellette	ette myönnytelle	2nd plur.	lienette myönnytelleet	ette liene myönnytelleet
3rd plur.		myönnytellevät	eivät myönnytelle	3rd plur.	lienevät myönnytelleet	eivät liene myönnytelleet
passive		myönnyteltäneen	ei myönnyteltäne	passive	lienee myönnytelty	ei liene myönnytelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myönnytellä		present	myönnyttelevä	myönnyteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnytelläkseni myönnytelläksemme 2nd myönnytelläksesi myönnytelläksenne 3rd myönnytelläkseen myönnytelläksensä		past	myönnytellyt	myönnytelty
2nd	inessive2	myönnytellessä	myönnyteltäessä	agent3	myönnyttelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnytellessäni myönnytellessämme 2nd myönnytellessäsi myönnytellessänne 3rd myönnytellessään myönnytellessänsä		negative	myönnyttelemätön
	instructive	myönnytellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	myönnyttelemässä	—
	elative	myönnyttelemästä	—
	illative	myönnyttelemään	—
	adessive	myönnyttelemällä	—
	abessive	myönnyttelemättä	—
	instructive	myönnyttelemän	myönnyteltämän
4th4	verbal noun	myönnytteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnyttelemäisilläni myönnyttelemäisillämme 2nd myönnyttelemäisilläsi myönnyttelemäisillänne 3rd myönnyttelemäisillään myönnyttelemäisillänsä

Further reading

• “myönnytellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03