napilka

Ingrian

Kolt napilkaa.

Etymology

Borrowed from Russian напилок (napilok).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnɑpilkɑ/, [ˈnɑpiɫk]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnɑpilkɑ/, [ˈnɑb̥iɫɡ̊ɑ]
• Rhymes: -ɑpilk, -ɑpilkɑ
• Hyphenation: na‧pil‧ka

Noun

napilka

1. file (tool)

Declension

Declension of napilka (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	napilka	napilkat
genitive	napilkan	napilkoin
partitive	napilkaa	napilkoja
illative	napilkaa	napilkoihe
inessive	napilkaas	napilkois
elative	napilkast	napilkoist
allative	napilkalle	napilkoille
adessive	napilkaal	napilkoil
ablative	napilkalt	napilkoilt
translative	napilkaks	napilkoiks
essive	napilkanna, napilkaan	napilkoinna, napilkoin
exessive1)	napilkant	napilkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 331