nikossus

Ingrian

Etymology

From nikostaa (“to hiccup”) +‎ -us.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnikosːus/, [ˈniko̞s̠ːŭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnikoi̯sːus/, [ˈniɡ̊o̞i̯ʃːuʒ̥]
• Rhymes: -ikosːus, -ikoi̯sːus
• Hyphenation: ni‧kos‧sus

Noun

nikossus

1. Synonym of nikko (“hiccup”)

Declension

Declension of nikossus (type 2/petos, no gradation)
	singular	plural
nominative	nikossus	nikossukset
genitive	nikossuksen	nikossuksiin
partitive	nikossusta, nikossust	nikossuksia
illative	nikossuksee	nikossuksii
inessive	nikossuksees	nikossuksiis
elative	nikossuksest	nikossuksist
allative	nikossukselle	nikossuksille
adessive	nikossukseel	nikossuksiil
ablative	nikossukselt	nikossuksilt
translative	nikossukseks	nikossuksiks
essive	nikossuksenna, nikossukseen	nikossuksinna, nikossuksiin
exessive1)	nikossuksent	nikossuksint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 340