Ingrian edit

Etymology edit

From noitia (to bewitch) +‎ -us.

Pronunciation edit

Noun edit


  1. witchcraft, sorcery

Declension edit

Declension of noijitus (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative noijitus noijitukset
genitive noijituksen noijituksiin
partitive noijitusta, noijitust noijituksia
illative noijituksee noijituksii
inessive noijituksees noijituksiis
elative noijituksest noijituksist
allative noijitukselle noijituksille
adessive noijitukseel noijituksiil
ablative noijitukselt noijituksilt
translative noijitukseks noijituksiks
essive noijituksenna, noijitukseen noijituksinna, noijituksiin
exessive1) noijituksent noijituksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms edit

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 344