orjalain

Ingrian

Etymology

From orja (“servant”) +‎ -lain.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈorjɑlɑi̯ne/, [ˈo̞rjəɫəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈorjɑlɑi̯n/, [ˈo̞rjɑɫɑi̯n]
• Rhymes: -orjɑlɑi̯n
• Hyphenation: or‧ja‧lain

Noun

orjalain

1. slave

Declension

Declension of orjalain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	orjalain	orjalaiset
genitive	orjalaisen	orjalaisiin
partitive	orjalaista, orjalaist	orjalaisia
illative	orjalaisee	orjalaisii
inessive	orjalaisees	orjalaisiis
elative	orjalaisest	orjalaisist
allative	orjalaiselle	orjalaisille
adessive	orjalaiseel	orjalaisiil
ablative	orjalaiselt	orjalaisilt
translative	orjalaiseks	orjalaisiks
essive	orjalaisenna, orjalaiseen	orjalaisinna, orjalaisiin
exessive1)	orjalaisent	orjalaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 366