osinko
Finnish
editPronunciation
editEtymology 1
editNoun
editosinko
Declension
editInflection of osinko (Kotus type 1*G/valo, nk-ng gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | osinko | osingot | |
genitive | osingon | osinkojen | |
partitive | osinkoa | osinkoja | |
illative | osinkoon | osinkoihin | |
singular | plural | ||
nominative | osinko | osingot | |
accusative | nom. | osinko | osingot |
gen. | osingon | ||
genitive | osingon | osinkojen | |
partitive | osinkoa | osinkoja | |
inessive | osingossa | osingoissa | |
elative | osingosta | osingoista | |
illative | osinkoon | osinkoihin | |
adessive | osingolla | osingoilla | |
ablative | osingolta | osingoilta | |
allative | osingolle | osingoille | |
essive | osinkona | osinkoina | |
translative | osingoksi | osingoiksi | |
abessive | osingotta | osingoitta | |
instructive | — | osingoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Further reading
edit- “osinko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01
Etymology 2
editNoun
editosinko
- instructive plural of osa (with enclitic -ko)