piikko
Finnish edit
Etymology edit
pii (“dent, thorn, tooth”) + -kko
Pronunciation edit
Noun edit
piikko
Declension edit
Inflection of piikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | piikko | piikot | ||
genitive | piikon | piikkojen | ||
partitive | piikkoa | piikkoja | ||
illative | piikkoon | piikkoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | piikko | piikot | ||
accusative | nom. | piikko | piikot | |
gen. | piikon | |||
genitive | piikon | piikkojen | ||
partitive | piikkoa | piikkoja | ||
inessive | piikossa | piikoissa | ||
elative | piikosta | piikoista | ||
illative | piikkoon | piikkoihin | ||
adessive | piikolla | piikoilla | ||
ablative | piikolta | piikoilta | ||
allative | piikolle | piikoille | ||
essive | piikkona | piikkoina | ||
translative | piikoksi | piikoiksi | ||
abessive | piikotta | piikoitta | ||
instructive | — | piikoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading edit
- “piikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03