polavikko

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian половик (polovik).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpolɑʋikːo/, [ˈpo̞ɫɑˌʋikːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpolɑʋikːo/, [ˈpo̞ɫɑˌʋikːo̞]
• Rhymes: -ikːo
• Hyphenation: po‧la‧vik‧ko

Noun

polavikko

1. floormat

Declension

Declension of polavikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	polavikko	polavikot
genitive	polavikon	polavikkoin, polavikkoloin
partitive	polavikkoa	polavikkoja, polavikkoloja
illative	polavikkoo	polavikkoi, polavikkoloihe
inessive	polavikos	polavikois, polavikkolois
elative	polavikost	polavikoist, polavikkoloist
allative	polavikolle	polavikoille, polavikkoloille
adessive	polavikol	polavikoil, polavikkoloil
ablative	polavikolt	polavikoilt, polavikkoloilt
translative	polavikoks	polavikoiks, polavikkoloiks
essive	polavikkonna, polavikkoon	polavikkoinna, polavikkoloinna, polavikkoin, polavikkoloin
exessive1)	polavikkont	polavikkoint, polavikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 421