puheenvuoro
Finnish
editEtymology
editCompound of puheen (“speech”) + vuoro (“turn”).
Pronunciation
editNoun
editpuheenvuoro
Declension
editInflection of puheenvuoro (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | puheenvuoro | puheenvuorot | |
genitive | puheenvuoron | puheenvuorojen | |
partitive | puheenvuoroa | puheenvuoroja | |
illative | puheenvuoroon | puheenvuoroihin | |
singular | plural | ||
nominative | puheenvuoro | puheenvuorot | |
accusative | nom. | puheenvuoro | puheenvuorot |
gen. | puheenvuoron | ||
genitive | puheenvuoron | puheenvuorojen | |
partitive | puheenvuoroa | puheenvuoroja | |
inessive | puheenvuorossa | puheenvuoroissa | |
elative | puheenvuorosta | puheenvuoroista | |
illative | puheenvuoroon | puheenvuoroihin | |
adessive | puheenvuorolla | puheenvuoroilla | |
ablative | puheenvuorolta | puheenvuoroilta | |
allative | puheenvuorolle | puheenvuoroille | |
essive | puheenvuorona | puheenvuoroina | |
translative | puheenvuoroksi | puheenvuoroiksi | |
abessive | puheenvuorotta | puheenvuoroitta | |
instructive | — | puheenvuoroin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Further reading
edit- “puheenvuoro”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03