raaputella

Finnish

Etymology

raaputtaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑːputelːɑˣ/, [ˈrɑ̝ːpuˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): raa‧pu‧tel‧la

Verb

raaputella

1. (transitive) frequentative of raaputtaa (“to scratch”)

Conjugation

Inflection of raaputella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raaputtelen	en raaputtele	1st sing.	olen raaputellut	en ole raaputellut
2nd sing.		raaputtelet	et raaputtele	2nd sing.	olet raaputellut	et ole raaputellut
3rd sing.		raaputtelee	ei raaputtele	3rd sing.	on raaputellut	ei ole raaputellut
1st plur.		raaputtelemme	emme raaputtele	1st plur.	olemme raaputelleet	emme ole raaputelleet
2nd plur.		raaputtelette	ette raaputtele	2nd plur.	olette raaputelleet	ette ole raaputelleet
3rd plur.		raaputtelevat	eivät raaputtele	3rd plur.	ovat raaputelleet	eivät ole raaputelleet
passive		raaputellaan	ei raaputella	passive	on raaputeltu	ei ole raaputeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raaputtelin	en raaputellut	1st sing.	olin raaputellut	en ollut raaputellut
2nd sing.		raaputtelit	et raaputellut	2nd sing.	olit raaputellut	et ollut raaputellut
3rd sing.		raaputteli	ei raaputellut	3rd sing.	oli raaputellut	ei ollut raaputellut
1st plur.		raaputtelimme	emme raaputelleet	1st plur.	olimme raaputelleet	emme olleet raaputelleet
2nd plur.		raaputtelitte	ette raaputelleet	2nd plur.	olitte raaputelleet	ette olleet raaputelleet
3rd plur.		raaputtelivat	eivät raaputelleet	3rd plur.	olivat raaputelleet	eivät olleet raaputelleet
passive		raaputeltiin	ei raaputeltu	passive	oli raaputeltu	ei ollut raaputeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raaputtelisin	en raaputtelisi	1st sing.	olisin raaputellut	en olisi raaputellut
2nd sing.		raaputtelisit	et raaputtelisi	2nd sing.	olisit raaputellut	et olisi raaputellut
3rd sing.		raaputtelisi	ei raaputtelisi	3rd sing.	olisi raaputellut	ei olisi raaputellut
1st plur.		raaputtelisimme	emme raaputtelisi	1st plur.	olisimme raaputelleet	emme olisi raaputelleet
2nd plur.		raaputtelisitte	ette raaputtelisi	2nd plur.	olisitte raaputelleet	ette olisi raaputelleet
3rd plur.		raaputtelisivat	eivät raaputtelisi	3rd plur.	olisivat raaputelleet	eivät olisi raaputelleet
passive		raaputeltaisiin	ei raaputeltaisi	passive	olisi raaputeltu	ei olisi raaputeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		raaputtele	älä raaputtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		raaputelkoon	älköön raaputelko	3rd sing.	olkoon raaputellut	älköön olko raaputellut
1st plur.		raaputelkaamme	älkäämme raaputelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		raaputelkaa	älkää raaputelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		raaputelkoot	älkööt raaputelko	3rd plur.	olkoot raaputelleet	älkööt olko raaputelleet
passive		raaputeltakoon	älköön raaputeltako	passive	olkoon raaputeltu	älköön olko raaputeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raaputellen	en raaputelle	1st sing.	lienen raaputellut	en liene raaputellut
2nd sing.		raaputellet	et raaputelle	2nd sing.	lienet raaputellut	et liene raaputellut
3rd sing.		raaputellee	ei raaputelle	3rd sing.	lienee raaputellut	ei liene raaputellut
1st plur.		raaputellemme	emme raaputelle	1st plur.	lienemme raaputelleet	emme liene raaputelleet
2nd plur.		raaputellette	ette raaputelle	2nd plur.	lienette raaputelleet	ette liene raaputelleet
3rd plur.		raaputellevat	eivät raaputelle	3rd plur.	lienevät raaputelleet	eivät liene raaputelleet
passive		raaputeltaneen	ei raaputeltane	passive	lienee raaputeltu	ei liene raaputeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		raaputella		present	raaputteleva	raaputeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raaputellakseni raaputellaksemme 2nd raaputellaksesi raaputellaksenne 3rd raaputellakseen raaputellaksensa		past	raaputellut	raaputeltu
2nd	inessive2	raaputellessa	raaputeltaessa	agent3	raaputtelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st raaputellessani raaputellessamme 2nd raaputellessasi raaputellessanne 3rd raaputellessaan raaputellessansa		negative	raaputtelematon
	instructive	raaputellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	raaputtelemassa	—
	elative	raaputtelemasta	—
	illative	raaputtelemaan	—
	adessive	raaputtelemalla	—
	abessive	raaputtelematta	—
	instructive	raaputteleman	raaputeltaman
4th4	verbal noun	raaputteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raaputtelemaisillani raaputtelemaisillamme 2nd raaputtelemaisillasi raaputtelemaisillanne 3rd raaputtelemaisillaan raaputtelemaisillansa

Further reading

• “raaputella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03