rienata

Finnish

Etymology

riena +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrie̯nɑtɑˣ/, [ˈrie̞̯nɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ienɑtɑ
• Syllabification^(key): rie‧na‧ta

Verb

rienata

1. (transitive, usually atelic, intransitive) To blaspheme.

Conjugation

Inflection of rienata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rienaan	en rienaa	1st sing.	olen rienannut	en ole rienannut
2nd sing.		rienaat	et rienaa	2nd sing.	olet rienannut	et ole rienannut
3rd sing.		rienaa	ei rienaa	3rd sing.	on rienannut	ei ole rienannut
1st plur.		rienaamme	emme rienaa	1st plur.	olemme rienanneet	emme ole rienanneet
2nd plur.		rienaatte	ette rienaa	2nd plur.	olette rienanneet	ette ole rienanneet
3rd plur.		rienaavat	eivät rienaa	3rd plur.	ovat rienanneet	eivät ole rienanneet
passive		rienataan	ei rienata	passive	on rienattu	ei ole rienattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rienasin	en rienannut	1st sing.	olin rienannut	en ollut rienannut
2nd sing.		rienasit	et rienannut	2nd sing.	olit rienannut	et ollut rienannut
3rd sing.		rienasi	ei rienannut	3rd sing.	oli rienannut	ei ollut rienannut
1st plur.		rienasimme	emme rienanneet	1st plur.	olimme rienanneet	emme olleet rienanneet
2nd plur.		rienasitte	ette rienanneet	2nd plur.	olitte rienanneet	ette olleet rienanneet
3rd plur.		rienasivat	eivät rienanneet	3rd plur.	olivat rienanneet	eivät olleet rienanneet
passive		rienattiin	ei rienattu	passive	oli rienattu	ei ollut rienattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rienaisin	en rienaisi	1st sing.	olisin rienannut	en olisi rienannut
2nd sing.		rienaisit	et rienaisi	2nd sing.	olisit rienannut	et olisi rienannut
3rd sing.		rienaisi	ei rienaisi	3rd sing.	olisi rienannut	ei olisi rienannut
1st plur.		rienaisimme	emme rienaisi	1st plur.	olisimme rienanneet	emme olisi rienanneet
2nd plur.		rienaisitte	ette rienaisi	2nd plur.	olisitte rienanneet	ette olisi rienanneet
3rd plur.		rienaisivat	eivät rienaisi	3rd plur.	olisivat rienanneet	eivät olisi rienanneet
passive		rienattaisiin	ei rienattaisi	passive	olisi rienattu	ei olisi rienattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rienaa	älä rienaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rienatkoon	älköön rienatko	3rd sing.	olkoon rienannut	älköön olko rienannut
1st plur.		rienatkaamme	älkäämme rienatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rienatkaa	älkää rienatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rienatkoot	älkööt rienatko	3rd plur.	olkoot rienanneet	älkööt olko rienanneet
passive		rienattakoon	älköön rienattako	passive	olkoon rienattu	älköön olko rienattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rienannen	en rienanne	1st sing.	lienen rienannut	en liene rienannut
2nd sing.		rienannet	et rienanne	2nd sing.	lienet rienannut	et liene rienannut
3rd sing.		rienannee	ei rienanne	3rd sing.	lienee rienannut	ei liene rienannut
1st plur.		rienannemme	emme rienanne	1st plur.	lienemme rienanneet	emme liene rienanneet
2nd plur.		rienannette	ette rienanne	2nd plur.	lienette rienanneet	ette liene rienanneet
3rd plur.		rienannevat	eivät rienanne	3rd plur.	lienevät rienanneet	eivät liene rienanneet
passive		rienattaneen	ei rienattane	passive	lienee rienattu	ei liene rienattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rienata		present	rienaava	rienattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rienatakseni rienataksemme 2nd rienataksesi rienataksenne 3rd rienatakseen rienataksensa		past	rienannut	rienattu
2nd	inessive2	rienatessa	rienattaessa	agent3	rienaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rienatessani rienatessamme 2nd rienatessasi rienatessanne 3rd rienatessaan rienatessansa		negative	rienaamaton
	instructive	rienaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rienaamassa	—
	elative	rienaamasta	—
	illative	rienaamaan	—
	adessive	rienaamalla	—
	abessive	rienaamatta	—
	instructive	rienaaman	rienattaman
4th4	verbal noun	rienaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rienaamaisillani rienaamaisillamme 2nd rienaamaisillasi rienaamaisillanne 3rd rienaamaisillaan rienaamaisillansa

Derived terms

• rienaaja
• rienaaminen
• rienaus

 

Further reading

• “rienata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• aartein, aterian