ripittää

Finnish

Etymology

rippi +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈripitːæːˣ/, [ˈripit̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ipitːæː
• Syllabification^(key): ri‧pit‧tää

Verb

ripittää

1. (religion) to shrive

Conjugation

Inflection of ripittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripitän	en ripitä	1st sing.	olen ripittänyt	en ole ripittänyt
2nd sing.		ripität	et ripitä	2nd sing.	olet ripittänyt	et ole ripittänyt
3rd sing.		ripittää	ei ripitä	3rd sing.	on ripittänyt	ei ole ripittänyt
1st plur.		ripitämme	emme ripitä	1st plur.	olemme ripittäneet	emme ole ripittäneet
2nd plur.		ripitätte	ette ripitä	2nd plur.	olette ripittäneet	ette ole ripittäneet
3rd plur.		ripittävät	eivät ripitä	3rd plur.	ovat ripittäneet	eivät ole ripittäneet
passive		ripitetään	ei ripitetä	passive	on ripitetty	ei ole ripitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripitin	en ripittänyt	1st sing.	olin ripittänyt	en ollut ripittänyt
2nd sing.		ripitit	et ripittänyt	2nd sing.	olit ripittänyt	et ollut ripittänyt
3rd sing.		ripitti	ei ripittänyt	3rd sing.	oli ripittänyt	ei ollut ripittänyt
1st plur.		ripitimme	emme ripittäneet	1st plur.	olimme ripittäneet	emme olleet ripittäneet
2nd plur.		ripititte	ette ripittäneet	2nd plur.	olitte ripittäneet	ette olleet ripittäneet
3rd plur.		ripittivät	eivät ripittäneet	3rd plur.	olivat ripittäneet	eivät olleet ripittäneet
passive		ripitettiin	ei ripitetty	passive	oli ripitetty	ei ollut ripitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripittäisin	en ripittäisi	1st sing.	olisin ripittänyt	en olisi ripittänyt
2nd sing.		ripittäisit	et ripittäisi	2nd sing.	olisit ripittänyt	et olisi ripittänyt
3rd sing.		ripittäisi	ei ripittäisi	3rd sing.	olisi ripittänyt	ei olisi ripittänyt
1st plur.		ripittäisimme	emme ripittäisi	1st plur.	olisimme ripittäneet	emme olisi ripittäneet
2nd plur.		ripittäisitte	ette ripittäisi	2nd plur.	olisitte ripittäneet	ette olisi ripittäneet
3rd plur.		ripittäisivät	eivät ripittäisi	3rd plur.	olisivat ripittäneet	eivät olisi ripittäneet
passive		ripitettäisiin	ei ripitettäisi	passive	olisi ripitetty	ei olisi ripitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ripitä	älä ripitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ripittäköön	älköön ripittäkö	3rd sing.	olkoon ripittänyt	älköön olko ripittänyt
1st plur.		ripittäkäämme	älkäämme ripittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ripittäkää	älkää ripittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ripittäkööt	älkööt ripittäkö	3rd plur.	olkoot ripittäneet	älkööt olko ripittäneet
passive		ripitettäköön	älköön ripitettäkö	passive	olkoon ripitetty	älköön olko ripitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ripittänen	en ripittäne	1st sing.	lienen ripittänyt	en liene ripittänyt
2nd sing.		ripittänet	et ripittäne	2nd sing.	lienet ripittänyt	et liene ripittänyt
3rd sing.		ripittänee	ei ripittäne	3rd sing.	lienee ripittänyt	ei liene ripittänyt
1st plur.		ripittänemme	emme ripittäne	1st plur.	lienemme ripittäneet	emme liene ripittäneet
2nd plur.		ripittänette	ette ripittäne	2nd plur.	lienette ripittäneet	ette liene ripittäneet
3rd plur.		ripittänevät	eivät ripittäne	3rd plur.	lienevät ripittäneet	eivät liene ripittäneet
passive		ripitettäneen	ei ripitettäne	passive	lienee ripitetty	ei liene ripitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ripittää		present	ripittävä	ripitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripittääkseni ripittääksemme 2nd ripittääksesi ripittääksenne 3rd ripittääkseen ripittääksensä		past	ripittänyt	ripitetty
2nd	inessive2	ripittäessä	ripitettäessä	agent3	ripittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripittäessäni ripittäessämme 2nd ripittäessäsi ripittäessänne 3rd ripittäessään ripittäessänsä		negative	ripittämätön
	instructive	ripittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form ripittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ripittämässä	—
	elative	ripittämästä	—
	illative	ripittämään	—
	adessive	ripittämällä	—
	abessive	ripittämättä	—
	instructive	ripittämän	ripitettämän
4th4	verbal noun	ripittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ripittämäisilläni ripittämäisillämme 2nd ripittämäisilläsi ripittämäisillänne 3rd ripittämäisillään ripittämäisillänsä

Derived terms

• ripittäminen
• ripittäytyä
• ripitys

 

Further reading

• “ripittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03