selkäpiiluu

Ingrian

Etymology

From selkä (“back”) +‎ piiluu (“vertebra”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈselkæˌpiːˌluː/, [ˈs̠e̞lʲkəˌpiːˌɫuː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈselkæˌpiːˌluː/, [ˈʃe̞lɡ̊æˌpiːˌɫuː]
• Rhymes: -uː
• Hyphenation: sel‧kä‧pii‧luu

Noun

selkäpiiluu

1. Synonym of rintapiiluu

Declension

Declension of selkäpiiluu (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	selkäpiiluu	selkäpiiluut
genitive	selkäpiiluun	selkäpiiluijen
partitive	selkäpiiluuta	selkäpiiluita
illative	selkäpiiluuhu	selkäpiiluihe
inessive	selkäpiiluus	selkäpiiluis
elative	selkäpiiluust	selkäpiiluist
allative	selkäpiiluulle	selkäpiiluille
adessive	selkäpiiluul	selkäpiiluil
ablative	selkäpiiluult	selkäpiiluilt
translative	selkäpiiluuks	selkäpiiluiks
essive	selkäpiiluunna, selkäpiiluun	selkäpiiluinna, selkäpiiluin
exessive1)	selkäpiiluunt	selkäpiiluint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• V. A. Tetjurev (1937) N. J. Molotsova, transl., Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 73