seukokset

Ingrian

Etymology

From seukko (“cousin”) +‎ -kset.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈseu̯kokset/, [ˈs̠e̞u̯kŏ̞ks̠e̞d]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈseu̯koi̯kset/, [ˈʃe̞u̯ɡ̊o̞i̯kʃe̞d̥]
• Rhymes: -eu̯kokset, -eu̯koi̯kset
• Hyphenation: seu‧kok‧set

Noun

seukokset (plural only)

1. cousins

Declension

Declension of seukokset (type 2/petos, no gradation)
	singular	plural
nominative	—	seukokset
genitive	—	seukoksiin
partitive	—	seukoksia
illative	—	seukoksii
inessive	—	seukoksiis
elative	—	seukoksist
allative	—	seukoksille
adessive	—	seukoksiil
ablative	—	seukoksilt
translative	—	seukoksiks
essive	—	seukoksinna, seukoksiin
exessive1)	—	seukoksint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 520