snaakka

Ingrian

Snaakka.

Alternative forms

• naakka

Etymology

Of onomatopoeic origin. Cognates include Finnish naakka and Veps näk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsnɑːkːɑ/, [ˈs̠nɑːkː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsnɑːkːɑ/, [ˈʃnɑːkːɑ]
• Rhymes: -ɑːkː, -ɑːkːɑ
• Hyphenation: snaak‧ka

Noun

snaakka

1. jackdaw

Declension

Declension of snaakka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	snaakka	snaakat
genitive	snaakan	snaakkoin
partitive	snaakkaa	snaakkoja
illative	snaakkaa	snaakkoi
inessive	snaakaas	snaakois
elative	snaakast	snaakoist
allative	snaakalle	snaakoille
adessive	snaakaal	snaakoil
ablative	snaakalt	snaakoilt
translative	snaakaks	snaakoiks
essive	snaakkanna, snaakkaan	snaakkoinna, snaakkoin
exessive1)	snaakkant	snaakkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 534