taikinain

Ingrian

Etymology

From taikina (“dough”) +‎ -in. Akin to Finnish taikinainen.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑi̯kinɑi̯ne/, [ˈtɑi̯kĭnəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑi̯kinɑi̯n/, [ˈtɑi̯ɡ̊inɑi̯n]
• Rhymes: -ɑi̯kinɑi̯n
• Hyphenation: tai‧ki‧nain

Adjective

taikinain (comparative taikinaisemp)

1. doughy (covered in dough)

Declension

Declension of taikinain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	taikinain	taikinaiset
genitive	taikinaisen	taikinaisiin
partitive	taikinaista, taikinaist	taikinaisia
illative	taikinaisee	taikinaisii
inessive	taikinaisees	taikinaisiis
elative	taikinaisest	taikinaisist
allative	taikinaiselle	taikinaisille
adessive	taikinaiseel	taikinaisiil
ablative	taikinaiselt	taikinaisilt
translative	taikinaiseks	taikinaisiks
essive	taikinaisenna, taikinaiseen	taikinaisinna, taikinaisiin
exessive1)	taikinaisent	taikinaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 567